Nähtävyydet

Vaaleanpunaiseksi rapattu Rantakasarmi on linnoituksen venäläisellä kaudella rakennettu pääportti. Rantakasarmi hallitsee Suomenlinnan pohjoisrantaa. HSL:n lautta liikennöi Kauppatorilta Rantakasarmin edustalla sijaitsevaan päälaituriin.

• Päälaituri sijaitsee aivan Rantakasarmin edustalla, ja Vierailijakeskus odottaa sinua heti lautalta tullessa rantaraitilla ensimmäinen ovi vasemmalla.
• Toukokuusta syyskuun loppuun vesibussi liikennöi Tykistölahden laituriin, josta matkaa Rantakasarmille ja vierailijakeskukseen on noin 500 metriä.

Holvattu, peltikattoinen kivikasarmi rakennettiin vuosina 1868–70. Se oli tarkoitettu rauhanaikaisessa käytössä 250 sotilaalle.

Osaa rakennuksesta käytettiin päävartiona, jossa oli arestikopit, pidätettyjen kopit ja huoneet vartijoille ja päivystävälle upseerille. Näiden lisäksi kasarmissa oli keittiö, miehistön majoitushuoneet ja käymälät.

Nykyään Rantakasarmissa sijaitsee Suomenlinnan vierailijakeskuksen, lautan odotustilan ja yleisö-wc:n lisäksi, Ravintola Suomenlinnan Panimo ja panimon tilat, Helsingin taiteilijaseuran HAA Galleria sekä Viaporin Deli & Café.

Suomenlinnan kirkko rakennettiin ortodoksiseksi varuskunta­kirkoksi vuonna 1854. Tuolloin rakennuksessa oli viisi tornia sipuli­kupoleineen. Suomalaisen ajan alussa Helsingin eteläistä horisonttia hallitsevan rakennuksen ulkonäköä muutettiin ja siitä tehtiin luterilainen kirkko. Muutostöissä pääkupolin sipuli poistettiin, torni rakennettiin ulkoa nelikulmaiseksi ja pikkukupolien kannat jätettiin vesikaton alle. Seinät rapattiin sileiksi.

• Päälaiturilta kirkolle on matkaa noin 200 metriä.
• Toukokuusta syyskuun loppuun vesibussi liikennöi Tykistölahden laituriin, josta on matkaa kirkolle noin 300 metriä.
• Suomenlinnan kirkossa on käytössä pääsymaksu 1.6.–31.8. välisenä aikana kirkon vierailuaikoina. Pääsymaksu ei koske Tuomiokirkkoseurakunnan jäseniä eikä alle 18-vuotiaita.
  Siiry lukemaan lisätiedot seurakunnan verkkosivulta

Majakka ja suosittu hääkirkko

Kirkon tornissa toimii yhä sekä lento- että laiva­liikennettä palveleva majakka. Majakka­lyhdyn viesti on neljä peräkkäistä väläystä eli morseaakkosten H-kirjain Helsingin merkiksi.

Suomenlinnan kirkko on suosittu hääkirkko, ja siellä järjestetään lisäksi erilaisia tilaisuuksia ja konsertteja. Messua vietetään yleensä kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina sekä juhlapyhinä klo 14. Kirkon kryptaa vuokrataan myös pienimuotoisiin juhla­tilaisuuksiin.

Saavutettavuus: Reitti päälaiturilta kirkolle noudattelee helppo­kulkuisempaa reittiä. Kirkon pääsisäänkäynnille johtava tie on jyrkkä (kaltevuus noin 14 %) ja reitillä on portaita. Kulku kirkon pihalle ja pääsisäänkäynnin edustalle on loivempi Paraatikentän puolelta.
Kirkon sisäänkäynnillä on portaikko. Irralliset, kourumaiset luiskat saa paikalle vahtimestarilta pyydettäessä. Luiskat ovat kuitenkin erittäin jyrkät ja toimivat lähinnä lastenvaunuille. Pääovelta kirkkosaliin kuljettaessa on kynnyksiä. Alttarille johtavat portaat. Kirkkosalissa ei ole pyörätuolin käyttäjille varattuja paikkoja; ainoa vapaa tila on käytävällä tai ensimmäisen penkkirivin edessä.
Krypta sijaitsee kellarikerroksessa. Lähin esteetön wc on Rantakasarmissa sijaitsevan lautan odotustilan yhteydessä.

Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin suunnittelema Suuri linnanpiha oli valmistuessaan 1760-luvulla koko linnoituksen pääaukio ja hallinnollinen keskus. Linnanpihaa reunustivat mm. linnoituksen komendanttien virka-asuntona toiminut Komendantintalo ja päävartio. 

• Suurelle linnanpihalle on päälaiturilta matkaa noin kilometri.
• Sininen reitti kulkee Suuren linnanpihan kautta
• Toukokuusta syyskuun loppuun liikennöivä vesibussi liikennöi Tykistölahden laituriin, josta Suurelle linnanpihalle on matkaa noin 200 metriä.

Hallinnollisen keskuksen asemaa haluttiin korostaa myös arkkitehtonisin keinoin. Rakennusten sijoittelu ja aukion kaarevat julkisivut saivat aikaan valeperspektiivin, joka lisäsi aukion juhlavuutta ja suuruutta.

Ehrensvärdin hauta

Aukion keskellä on Augustin Ehrensvärdin hauta, jolla olevan näyttävän muistomerkin luonnosteli Ruotsin kuningas Kustaa III ja viimeisteli Ehrensvärdin poika Carl August yhdessä Johan Tobias Sergelin kanssa.

Ehrensvärd kuoli vuonna 1772, mutta hän oli 10 vuoden ajan väliaikaisesti haudattuna muualle odottamassa Viaporin haudan valmistumista. Lopulliseen asuunsa hautamuisto­merkki valmistui vasta hieman ennen Ruotsin vallan loppua 1800-luvun alussa.

Museo ja asuintaloja

Suuri linnanpiha vaurioitui pahoin Krimin sodan pommituksessa vuonna 1855, mutta on yhä vaikuttava näky. Ehrensvärdin haudan lisäksi aukiolla on nykyään entisessä Komendantintalossa sijaitseva Ehrensvärd-museo sekä asuintaloja. Aukion pohjoisreunalla sijaitseva Paikallismajurin talo on yksi vanhimmista pienkerrostaloista Helsingissä, joka on edelleen asuinkäytössä.

Suomenlinnan kuivatelakka on Suomen vanhin ja yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista allastelakoista.

• Päälaiturilta telakalle matkaa on noin 600 metriä.
• Toukokuusta syyskuun loppuun liikennöivä vesibussi liikennöi Tykistölahden laituriin, josta matkaa näköalatasanteelle on noin 200 metriä.
• Kuivatelakkaan voi tutustua Susisaaressa sijaitsevalta näköalatasanteelta ja siellä sijaitsevista kohdeopasteista. Kuivatelakka on työmaa-aluetta, jonne pääsy on turvallisuussyistä kielletty.

Kuivatelakkaa alettiin rakentaa vuonna 1750. Telakka-altaat ja telakan huolto­rakennukset toimivat Ruotsin saaristo­laivaston Sveaborgin eskaaderin tukikohtana vuoteen 1808 saakka. 1760-luvulla telakalla rakennettiin saaristo­laivaston aluksia kuuluisan laiva-arkkitehti Fredrik Henrik af Chapmanin johdolla.

Suomalaisella kaudella (1918–) telakalla toimi aluksi maamme ensimmäiset lentokoneet valmistanut Valtion lentokone­tehdas. 1930-luvulla telakan sisäallasta käytettiin laivaston sukellusvene­tukikohtana. Toisen maailmansodan jälkeen laivanrakennus­toiminnasta vastasi Valmet Oy, joka valmisti aluksi sotakorvaus­laivoja Neuvostoliittoon.

Purjealusten kunnostus­paikka

Nykyään kuivatelakan isossa altaassa kunnostetaan puisia purjealuksia. Vanhojen laivojen korjaus­toiminnasta vastaa Viaporin telakka ry, jonka tavoitteena on säilyttää vanhoihin purjelaivoihin ja niiden kunnostukseen liittyviä tietoja ja taitoja.

Alueella toimii myös sepän paja, veneveistämö ja purjeneulomo.

Erityisen mielenkiintoista on seurata telakan puuhia kevään ulostelakoinnin ja syksyn sisään­telakoinnin aikaan, jolloin suuri sisäallas täytetään vedellä (piirros: Anssi Asunta).

Koko linnoituksen historian ajan lippu on liehunut bastioni Zanderilla eteläisessä Suomenlinnassa Kustaanmiekalla. Bastioni Zander rakennettiin vuosina 1748–50 osaksi neljän bastionin linnoitusketjua. Bastionin muurit muodostuvat pääosin pystysuoriksi louhituista kallioseinämistä, joiden päälle on rakennettu 14 tykkiaukolla varustettu matala rintamuuri.

• Päälaiturilta bastioni Zanderille on matkaa noin 1,5 kilometriä.
• Vesibussi pysähtyy kesäisin Kuninkaanportilla, josta matkaa on noin 100 metriä.

Tutustu linnoitustekniikan kehitykseen

Bastioni Zanderilla saat hyvän yleiskuvan bastionijärjestelmästä eli Suomenlinnan linnoituksen muodosta ja linnoitustekniikan kehityksestä. Sieltä näkee hyvin, kuinka Kuninkaanportilta alkavaa, laivaväylää vartioivaa rantavarustusta on 1800-luvun alkupuoliskolla korotettu, ja kuinka saman vuosisadan lopulla se peitettiin osittain hiekkavallien alle, kun puolustusrintama käännettiin avomerelle.

Nykyään lippu liehuu bastioni Zanderilla aina 12. toukokuuta 29. syyskuuta välisenä aikana. Liputtaminen juontaa juurensa päivämäärään 12.5.1918, jolloin itsenäisen Suomen lippu nostettiin salkoon ensimmäisen kerran.

Senaattori Svinhufvud totesi tuolloin puheessaan:

”Nyt on Suomi vapaa. Nyt liehuu Suomen lippu tämän vanhan linnoituksen harjanteella. Sen muistoksi onkin senaatti päättänyt, että Viapori-linnoituksen nimen on tästä lähtien oltava Suomenlinna. Älköön mikään vihollinen koskaan kyetkö vetämään alas tätä lippua, vaan liehukoon se tässä aina.”

Kustaanmiekan salmelle katsova Kuninkaanportti on Suomenlinnan tunnusmerkki. Se rakennettiin linnoituksen edustusportiksi vuosina 1753–1754 paikalle, jossa Ruotsin kuningas Adolf Fredrikiä kuljettanut alus ankkuroitiin hänen käydessään tutustumassa linnoituksen rakennustöihin vuonna 1752.

• Kuninkaanportille on matkaa päälaiturilta noin 1,5 kilometriä
• Kuninkaanportti on Sinisen reitin päätepiste.
• Toukokuusta syyskuun loppuun liikennöivä vesibussi pysähtyy Kuninkaanportin laiturilla.

Augustin Ehrensvärdin sanat jälkimaailmalle

Kuninkaanporttia koristavat kerroslistat, soikeat ja pyöreät kivääriaukot sekä muistotaulut. Yhteen porttiin kiinnitetyistä marmoritauluista on linnoituksen perustaja Augustin Ehrensvärd hakkauttanut Suomen kansalle tarkoittamansa kuuluisan tekstin, joka suomeksi käännettynä kuuluu: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun”.

Restaurointi ja erityispiirteet

Krimin sodan pommitukset tuhosivat Kuninkaan­portin laiturin ja osan portaita. Portti kunnostettiin ensimmäisen kerran suomalaisella kaudella vuoden 1925 Ruotsin kuningasparin vierailua varten. Sen jälkeen porttia on kunnostettu kolmesti, viimeksi linnoituksen 250-vuotisjuhlavuodeksi.

Kuninkaanportti on kaksi­kerroksinen. Julkisivu on sisäänpäin kaareva, ja sen keskellä on rustikoitu, marmorikivien kehystämä portti. 1770-luvulla linnoitusportti muunnettiin kaksiosaiseksi laskusillaksi ja sen eteen rakennettiin laituri ja Kuninkaan­portaat Tukholman lähistöltä tuodusta hiekkakivestä.

Suomenlinnassa toimi sotavanki­leiri Suomen itsenäisyyden alkuaikana 14.4.1918–14.3.1919.
Kansalais­sodan päätyttyä Suomenlinnan vankileirille koottiin yhteensä 8 000 vankia, punakaartilaista tai punaiseksi epäiltyä. Vangeista joka kymmenes menehtyi nälkään ja sairauksiin. Suomenlinnan vankileirillä kuolleet vietiin haudattaviksi Santahaminaan.

• Sotavankileirien muistopaikkaan on päälaiturilta matkaa noin 200 metriä. Muistopaikalle pääsee kääntyessä lautalta tultaessa vasemmalle jatkaen matkaa pitkin rantatietä Rantakasarmin ohi vähän matkaa pitkin rantatietä. Muistopaikka sijaitsee tien oikealla puolella.
• Toukokuusta syyskuun loppuun vesibussi liikennöi Tykistölahden laituriin, josta muistomerkille on matkaa noin 500 metriä.

Sotavanki­leirin muistopaikalla sijaitsevan ympäristö­teoksen on suunnitellut taitelija Marja Kanervo, ja se julkistettiin 28.9.2004. Teos koostuu kahdesta kalliosta, luonnon­tilaisesta ja louhitusta sekä kivestä hakatusta suorakulmiosta. Teos on saatu aikaan ympäristöä muokkaamalla ja rajaamalla. Kallioon on kaiverrettu vuosiluvut 1918 ja 1919, joita taukoamatta virtaava vesi kuluttaa. Teokseen kiinnitettyyn laattaan on merkitty leirin nimi ja ajankohta.

Ison Mustasaaren Kasinopuisto valittiin muistopaikaksi, koska sillä on rauhaisa sijainti pääreittien ulkopuolella, erillään vankileirikäytössä olleista alueista.