Vedenalainen kulttuuriperintö
Vuosina 2025-26 yksi Suomenlinnan sisältöjen teemoista on Itämeri ja vedenalainen kulttuuriperintö.
Vedenalainen kulttuurimaisema ja kulttuuriperintö ovat oleellinen osa Suomenlinnan merilinnoitusta. Ihmisen toiminnasta syntyneitä veden alla sijaitsevia jäännöksiä nimitetään vedenalaiseksi kulttuuriperinnöksi. Vedenalainen kulttuuriperintö on kaikkea sitä, mitä ihmiset ovat meren pohjaan toimillaan aiheuttaneet, rakentaneet tai hukanneet. Yhdessä vedenalaisen luonnonympäristön kanssa jäännökset muodostavat vedenalaisen kulttuurimaiseman.
Vedenlainen Suomenlinna -mobiilikierros
Mobiilikierros paljastaa Suomenlinnan merilinnoituksen veden alle kätkeytyvän historian!
Mobiilikierroksella näet, miten merilinnoitus kasvoi ja kehittyi sodankäynnin, merenkulun ja laivanrakennuksen keskuksena. Tutustut hylyiksi jääneisiin sota-aluksiin, vanhoihin kulkuväyliin ja vedenalaisiin rakennelmiin.
Sukella mukaan maksulliselle kierrokselle omalla älypuhelimellasi!
Klikkaa tästä kierrokselle kierroksen tuottajan verkkosivuille
Kierroksen on tuottanut Ehrensvärd-Seura ry yhteistyössä Museoviraston Veteen vajonneet hankkeen kanssa.
Suomenlinnan vedenalainen kulttuuriperintö
Vuonna 1748 perustettuun linnoitukseen ja sitä ympäröivälle vesialueelle on kertynyt runsaasti jälkiä ihmisen toiminnasta. Kylmä ja vähäsuolainen Itämeri on säilönyt Suomenlinnan vesialueille päätyneen tavaran kotitalousjätteestä ammuksiin, hylyistä potkukelkkoihin ja polkupyöristä massiivisiin vedenalaisiin patorakenteisiin.
Suomenlinnan ympäristön vesialueilla sijaitsee laivanhylkyjä, joista vanhin on ajoitettu jo 1600-luvulle. Pääosa muinaisjäännöksistä on puulaivojen hylkyjä, mutta myös metallirunkoisia on useampia. Linnoitus on historiansa aikana vaihtanut isäntää kahteen kertaan, ja samalla muistitieto ja arkistoaineisto vedenalaisesta maisemasta on kadonnut. Tämän vuoksi veden alla säilynyt arkeologinen hylkyaineisto on arvokas väylä menneisyyteen.
Tykistölahdella veden pinnan alla sijaitsee maailman suurin vedenalainen hirsiarkkupato, jolla on leveyttä 100 metriä ja korkeutta 12 metriä. Padon tarkoituksena oli suojata korjaustelakka-allasta, jota Venäjän Itämeren laivasto suunnitteli Suomenlinnaan. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 hanke ei koskaan toteutunut, vaan pato jäi merenpohjaan.
Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu
Museovirasto vastaa Suomessa vedenalaisten muinaisjäännösten suojelusta yhteistyössä Merivartioston kanssa. Muinaismuistolaki suojaa myös vedenalaisia muinaisjäännöksiä, ja vanhat laivanhylyt on rauhoitettu iän perusteella. Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä on tiedot yli 2000 vedenalaislöydöstä, joista noin 800 on rauhoitettuja muinaisjäännöksiä.
Meriarkeologit tutkivat vedenalaista maailmaa ja välittävät tietoa pinnan alta. Suomenlinnan vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimuksen juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin elettiin vedenalaistutkimuksessa nousukautta. Museoviraston arkistoon on kertynyt vuosien varrella huomattava aineisto monimuotoisesta maisemasta, joka on täynnä ihmisen toiminnan jälkiä.
Alta löydät linkkejä kiinnostaviin aineistoihin verkossa:
Suomenlinnan hoitokunta ja John Nurmisen Säätiö ovat tehneet yhteistyötä jo kahden menestyksekkään Itämeri-näyttelyn parissa ja tänä kesällä 2026 voit tutustua niistä kolmanteen Merenkulkijan kartastot – Karttojen matkassa Itämerellä –näyttelyyn Ehrensvärd-museossa.
Merenkulkijan kartastot –näyttely 2.4.–30.9.2026
Merenkulkijan kartastot – Karttojen matkassa Itämerellä avaa merenkulun ja kartoituksen historiaa sekä esittelee upean yksityiskohtaisia merikarttoja 1600–1800-luvuilta. Kartat kuljettavat kävijänsä koko Itämeren alueelle, ja mukana on ruotsalaisia, hollantilaisia, venäläisiä ja englantilaisia näkökulmia.
Itämeren aalloilla on kuljettu jo viikinkiajoista, mutta alueen ensimmäiset varsinaiset merikartat syntyivät vasta 1500‑luvun lopulla. Seuraavien vuosisatojen aikana, erityisesti 1600–1700‑luvuilla, ruotsalaiset ja venäläiset loivat järjestelmällisen merikartoituksen perustan. Merikartat olivat aikansa huipputeknologiaa – strategisesti ja taloudellisesti arvokkaita dokumentteja, joita suojeltiin tarkoin.
Näyttely on esillä suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi Ehrensvärd-museossa. Sen tuottaa John Nurmisen Säätiö yhteistyössä Ehrensvärd-seuran kanssa.
Kaikkiaan John Nurmisen Säätiön merellinen kokoelma kattaa lähes tuhat vanhaa karttaa Itämeren ja pohjoisten merialueiden vesiltä aina 1400‑luvulta lähtien. Kokoelman ytimen muodostaa kahdeksan harvinaista kartastoa.
World Heritage Volunteers -leiri
Suomenlinnassa järjestetään vuosittain Unescon vapaaehtoisohjelmaan kuuluva kansainvälinen World Heritage Volunteers (WHV) -vapaaehtoistyöleiri. Vuosina 2026 ja 2027 leirin teemana on Itämeri ja vuoden 2026 leirilläkin vapaaehtoisia oli erityisesti Itämeren ympärillä sijaitsevista maista. Kaikkiaan leirille osallistuu vuosittain 15 kulttuuriperinnön suojelusta kiinnostunutta nuorta aikuista ympäri Eurooppaa.
Suomenlinnan hoitokunta mukaan Itämeri-haasteeseen
Maailmanperintökohteen vastuuorganisaatio, Museovirastoon kuuluva Suomenlinnan hoitokunta, on liittynyt mukaan Itämerihaasteen yhteistyöverkostoon. Suomenlinnan hoitokunta on tehnyt Itämerihaasteen sitoumuksen vuosiksi 2024-2028.
Vuosi 2025 on merellinen teemavuosi Suomenlinnassa, ja sen tunnuslause on Tasapainon aallot – Rauhaa merilinnoituksesta. Teemavuoden aikana korostimme meren, historian ja kulttuuriperinnön merkitystä rauhan, tyyneyden ja voiman lähteinä. Samalla pysähdyimme pohtimaan myös ihmisen haavoittuvuutta – elämän tasapainon ja tarkoituksen löytämistä.
Meri ja sen rytmi voivat auttaa meitä löytämään sisäisen rauhan, jonka varaan rakentaa niin arkea kuin rohkeitakin tekoja. Suomenlinna on ainutlaatuinen ympäristö pysähtymiselle, inspiraation ammentamiselle ja elämän aallokossa navigoimiselle.
Teemavuoden aikana järjestettiin tapahtumia, näyttelyitä ja työpajoja.
Esimerkiksi Suomenlinna-museossa 5.3.2025-18.1.2026 esillä ollut John Nurmisen Säätiön Meren kellari -näyttely oli yleisömenestys. Itämeren luonnosta ja kulttuurihistoriasta kertovassa näyttelyssä vieraili yli 43 000 kävijää. Joukossa oli paljon koululaisryhmiä ja leirikoululaisia. John Nurmisen Säätiö tarjosi lapsiryhmille näyttelyyn liittyvän ympäristökasvatuksellisen tehtäväpaketin.