VENÄLÄINEN VIAPORI
Vallit osana linnoitusmaisemaa
Krimin sota paljasti, että Viaporin ruotsalaisaikaiset varustukset olivat sotateknisesti vanhentuneet.
Suomenlinnan lounaisrantojen pitkät, mutkittelevat, heinää kasvavat maavallit tykkiasemineen rakennettiin Krimin sodan jälkeen 1800-luvun jälkipuoliskolla. Viaporin puolustus perustui rantoja kiertäviin valleihin sekä niiden suojaan sijoitettuihin tykkeihin, jotka varustettiin ammusvarastoin ja ruutikellarein.
Maavallit
Krimin sodan aikana Viaporin varuskunta ryhtyi nopeasti varustautumaan sodankäyntiin. Viapori todettiin teknisesti vanhentuneeksi ja uudistuksilla oli kova kiire. Kevättalvella 1855 kasattiin ruotsalaisaikaisten, 1700-luvulla rakennettujen bastionien eteen maavalleja, erityisesti saarten lounaisrantojen varustuksissa. Ranskalaisten ja englantilaisten sotalaivojen saapuessa kesällä 1855 Helsingin edustalle työ oli pahasti kesken eikä Viapori ei kyennyt puolustautumaan hyökkääjiä vastaan.
Linnoituksen uudistaminen ja varustaminen jatkui Krimin sodan jälkeen useissa eri vaiheissa. Kansainväliset kriisit vauhdittivat uudistustyötä. Aseistusta parannettiin ja maavalleja rakennettiin, korotettiin ja muotoiltiin uusilla tavoilla. Sodankäynnin muuttuminen vaikutti myös Viaporin yleissuunnitteluun: kauas näkyviä, pommituksille alttiita korkeita rakennuksia ei enää rakennettu.
Maapeitteiset vallit ovat tärkeä osa Kustaanmiekan linnoitusmaisemaa. Kuva: Suomen ilmakuva
Hiekkaa, turvetta, kiveä ja betonia
Valleja rakennettiin ensin hiekasta ja turpeesta, osittain ruotsalaisaikaisten bastionien ja muiden varustusten päälle. Ensin rakennettuja puisia ampumatasoja korvattiin vähitellen kivisillä tykinperustoilla ja pattereiden rintasuojia vahvistettiin. Myös sodan aikana toteutettuja tilapäisiä ruutikellareita ja ammusvarastoja uusittiin ja vahvistettiin. Ruotsalaisaikaisia kasematteja liitettiin uusiin linnakkeisiin ammusvarastoiksi. Venäläisten toteuttamissa uudistuksissa ruotsalaisaikaisten ruutikellareiden perusrakenne säilyi ennallaan, mutta niitä vahvistettiin peittämällä ne maakerroksella.
Vallit muotoiltiin alun perin geometrisen särmikkäiksi ja niiden laelle sijoitettiin esimerkiksi tulenjohto- ja mörssäritasoja. Tykkiasemien välille rakennettiin yhdyskäytäviä ja miehistösuojia. Vallien rakentamista varten muualta tuodun maa-aineksen mukana tuli myös erilaisten tulokaskasvien siemeniä. Nämä kasvit kukkivat edelleen Suomenlinnassa.
Monet tulokaslajit, kuten ukonpalko, viihtyvät Suomenlinnan linnoitusmaisemassa.
360-panoraamakuva valleilta
Teksti: Mikko Mälkki
Venäläinen Viapori -verkkonäyttely
on osa Suomen
100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.