Vedenalainen kulttuuriperintö

Vuonna 2025 yksi Suomenlinnan sisältöjen teemoista on Itämeri ja vedenalainen kulttuuriperintö.

Vuosi 2025 on merellinen teemavuosi Suomenlinnassa, ja sen tunnuslause on Tasapainon aallot – Rauhaa merilinnoituksesta. Teemavuoden aikana korostamme meren, historian ja kulttuuriperinnön merkitystä rauhan, tyyneyden ja voiman lähteinä. Samalla pysähdymme pohtimaan myös ihmisen haavoittuvuutta – elämän tasapainon ja tarkoituksen löytämistä. Meri ja sen rytmi voivat auttaa meitä löytämään sisäisen rauhan, jonka varaan rakentaa niin arkea kuin rohkeitakin tekoja. Suomenlinna on ainutlaatuinen ympäristö pysähtymiselle, inspiraation ammentamiselle ja elämän aallokossa navigoimiselle. Tapahtumien, näyttelyiden ja työpajojen kautta kutsumme kaikki sukeltamaan syvemmälle tasapainon ja toiminnan vuoropuheluun. Tule mukaan löytämään oma rauhasi merilinnoituksesta!

Katso tästä vuoden 2025 aiheeseen liittyvät tapahtumat

5.3.2025 10:30–16.1.2026 17:00 Suomenlinna-museo

Meren kellari – Sukellus Itämeren pinnan alle

29.4.2025 klo 17:45–19:15 Suomenlinna-museo

Suomenlinna-museon luentosarja

2.6. 12:00–31.8.2025 13:00 Suomenlinna-museo

Opastettu yleisökierros suomeksi kesäkaudella 2025

Katso kaikki tapahtumat

Vedenalainen kulttuurimaisema ja kulttuuriperintö ovat oleellinen osa Suomenlinnan merilinnoitusta. Ihmisen toiminnasta syntyneitä veden alla sijaitsevia jäännöksiä nimitetään veden­alaiseksi kulttuuri­perinnöksi. Vedenalainen kulttuuri­perintö on kaikkea sitä, mitä ihmiset ovat meren pohjaan toimillaan aiheuttaneet, rakentaneet tai hukanneet. Yhdessä vedenalaisen luonnon­ympäristön kanssa jäännökset muodostavat vedenalaisen kulttuuri­maiseman.

Suomenlinnan vedenalainen kulttuuri­perintö

Vuonna 1748 perustettuun linnoitukseen ja sitä ympäröivälle vesialueelle on kertynyt runsaasti jälkiä ihmisen toiminnasta. Kylmä ja vähäsuolainen Itämeri on säilönyt Suomenlinnan vesialueille päätyneen tavaran kotitalous­jätteestä ammuksiin, hylyistä potku­kelkkoihin ja polku­pyöristä massiivisiin vedenalaisiin pato­rakenteisiin.

Suomenlinnan ympäristön vesialueilla sijaitsee laivanhylkyjä, joista vanhin on ajoitettu jo 1600-luvulle. Pääosa muinais­jäännöksistä on puulaivojen hylkyjä, mutta myös metalli­runkoisia on useampia. Linnoitus on historiansa aikana vaihtanut isäntää kahteen kertaan, ja samalla muistitieto ja arkisto­aineisto vedenalaisesta maisemasta on kadonnut. Tämän vuoksi veden alla säilynyt arkeologinen hylkyaineisto on arvokas väylä menneisyyteen.

Tykistö­lahdella veden pinnan alla sijaitsee maailman suurin vedenalainen hirsiarkku­pato, jolla on leveyttä 100 metriä ja korkeutta 12 metriä. Padon tarkoituksena oli suojata korjaustelakka-allasta, jota Venäjän Itämeren laivasto suunnitteli Suomenlinnaan. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 hanke ei koskaan toteutunut, vaan pato jäi merenpohjaan.

Vedenalaisen kulttuuri­perinnön suojelu

Museovirasto vastaa Suomessa vedenalaisten muinais­jäännösten suojelusta yhteistyössä Merivartioston kanssa. Muinais­muistolaki suojaa myös vedenalaisia muinaisjäännöksiä, ja vanhat laivanhylyt on rauhoitettu iän perusteella. Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännös­rekisterissä on tiedot yli 2000 vedenalais­löydöstä, joista noin 800 on rauhoitettuja muinaisjäännöksiä.

Tiedot löytyvät Kulttuuriympäristö­palveluiden kyppi.fi portaalista, joka aukeaa tästä linkistä uuteen välilehteen.

Meriarkeologit tutkivat vedenalaista maailmaa ja välittävät tietoa pinnan alta. Suomenlinnan vedenalaisen kulttuuri­perinnön tutkimuksen juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin elettiin vedenalais­tutkimuksessa nousukautta. Museoviraston arkistoon on kertynyt vuosien varrella huomattava aineisto monimuotoisesta maisemasta, joka on täynnä ihmisen toiminnan jälkiä.

Alta löydät linkkejä kiinnostaviin aineistoihin verkossa: