Mitä maailmanperintö on?
Maailmanperinnön katsotaan olevan koko ihmiskunnan yhteistä omaisuutta ja pääomaa, ja siten sen suojelu on maailman kaikkien maiden asia.
Maailmanperintösopimus on maailmanlaajuinen päätös edistää ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön vaalimista ja säilyttämistä tuleville sukupolville.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco hyväksyi vuonna 1972 kansainvälisen yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi.
Lisää arvostusta ja levittää tietoa
Maailmanperintösopimuksen tavoitteena on eri kansakuntien ainutlaatuisen perinnön arvostuksen lisääminen ja sitä koskevan tiedon levittäminen. Sopimukseen perustuvalla kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan pelastaa, vaalia ja kunnostaa yleismaailmallisesti merkittävää kulttuuri- ja luonnonperintöä.
Sopimuksen ratifioineet valtiot voivat ehdottaa kohteita maailmanperintöluetteloon. Luettelon kohteista päättää Maailmanperintökomitea. Komitea seuraa maailmanperintökohteiden tilaa ja suuntaa maailmanperintörahaston varojen käyttöä.
Maailmanperintösopimuksen ovat ratifioineet 193 maata. Suomi ratifioi maailmanperintösopimuksen vuonna 1987.
Kohteet maailmalla
Maailmanperintöluettelossa on kulttuuriperintökohteita, luonnonperintökohteita sekä näiden yhdistelmiä. Kohteita on maailmassa yhteensä yli 1200: niistä kulttuurikohteita on lähes 80 prosenttia ja luontokohteita noin 20 prosenttia. Yhdistelmäkohteita on muutamia kymmeniä.
Tutustu maailmanperintöluetteloon Unescon sivuilla.
Luetteloa pyritään tasapainottamaan siten, että aliedustetuilta maantieteellisiltä alueilta saataisiin enemmän kohteita.
Jos maailmanperintökohde näyttää olevan uhattuna esimerkiksi aseellisen konfliktin, luonnonkatastrofin, hallitsemattoman matkailun tai kohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä tapahtuvan rakentamisen vuoksi, se voidaan sisällyttää uhanalaisen maailmanperinnön luetteloon. Mikäli kohde menettää jonkin keskeisen ominaispiirteensä, jonka perusteella se on luetteloon valittu, se voidaan poistaa luettelosta.
Kulttuuriperintökohteet: Mestariteos tai todisteita kulttuurista
Maailmanperintöluettelon kulttuurikohteilta edellytetään, että ne ovat inhimillisen luovuuden mestariteoksia tai poikkeuksellisen merkittäviä todisteita olemassa olevasta tai jo hävinneestä kulttuurista.
Ne voivat edustaa merkittävän historiallisen aikakauden rakennustyyppejä tai kuvastaa tietyn kulttuurin perinteistä asutusta. Ne voivat myös liittyä tapahtumiin, eläviin perinteisiin, aatteisiin, uskontoihin ja uskomuksiin tai taiteellisiin ja kirjallisiin teoksiin.
Kulttuuriperintökohteita ovat esimerkiksi Kiinan muuri, Ateenan Akropolis sekä Tallinnan vanha kaupunki.
Luonnonperintökohteet: Kaunis maisema tai uhanalaisen lajin koti
Luonnonperintökohteet kertovat maapallon historian tärkeästä kehitysvaiheesta tai ovat esimerkkejä käynnissä olevasta ekologisesta tai biologisesta muutoksesta. Ne voivat edustaa poikkeuksellisen kaunista maisemaa tai olla uhanalaisen eläinlajin asuinpaikkoja.
Luonnonperintökohteita ovat muun muassa Grand Canyon ja Galápagossaaret.
Suomessa on yksi luonnonperintökohde ja kuusi kulttuuriperintökohdetta.
Suomen seitsemän maailmanperintökohdetta ovat Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue, Struven ketju, Suomenlinnan merilinnoitus sekä Merenkurkun saaristo.
Näistä Merenkurkun saaristo on ainoa luonnonperintökohde, kaikki muut kuuluvat kulttuuriperintökohteisiin.
Vanha Rauma
Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. Se on yhä kaupungin sydän, jossa asutaan, eletään, käydään kauppaa, työskennellään ja harrastetaan ympäri vuoden historiallisessa ympäristössä. Vanha Rauma liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Siirry lukemaan lisää Vanhan Rauman verkkosivuille.
Petäjäveden vanha kirkko
Petäjäveden vanha kirkko on pohjoisen puuarkkitehtuurin muistomerkki. Vuosina 1763–1765 rakennettu kirkko edustaa pohjoismaista, luterilaista kirkkoarkkitehtuuria ja hirsirakentamistaidon pitkää perinnettä. Petäjäveden kirkko merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1994. Siirry lukemaan lisää Petäjäveden vanhan kirkon verkkosivuille.
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas
Verla on ainutlaatuinen ja eheä tehdaskokonaisuus Suomen metsäteollisuuden varhaisvuosilta. Kokonaisuutta täydentävät voimalaitokset ja työväen asunnot. Vastaavista teollisuusyhdyskunnista vain muutama on säilynyt meidän päiviimme asti. Verla on ollut maailmanperintöluettelossa vuodesta 1996. Siirry lukemaan lisää Verlan verkkosivuille.
Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue
Sammallahdenmäki on muinaisjäännösalue, joka kertoo skandinaavisella pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella eläneen yhteisön uskonnosta ja hautaustavoista Länsi-Suomessa. Sammallahdenmäki merkittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1999 Suomen ensimmäisenä arkeologisena kohteena. Siirry lukemaan lisää Sammallahdenmäen verkkosivuille.
Struven ketju
Struven kolmiomittausketju edustaa maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan historiaa. Mittauksen avulla selvitettiin 1800-luvulla maapallon kokoa ja muotoa. Ketju koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista mittauspisteistä, joista kuusi sijaitsee Suomessa. Maailmanperintöluettelossa Struven ketju on ollut vuodesta 2005 lähtien.
Siirry lukemaan lisää Struven ketjun verkkosivuille.
Merenkurkun saaristo
Merenkurkun saaristo ja Höga Kusten Ruotsin puolella muodostavat geologisen kokonaisuuden, jossa viime jääkauden aiheuttama maankohoamisilmiö on nähtävissä ainutlaatuisella tavalla. Merenkurkun saaristo otettiin maailmanperintöluetteloon Suomen ensimmäisenä luonnonperintökohteena vuonna 2006. Siirry lukemaan lisää Merenkurkun verkkosivuille.
Opi maailmanperinnöstä! -sivustolle on koottu materiaalia maailmanperintökasvatuksen ja perusopetuksen tueksi. Sivusto on tarkoitettu opettajien materiaalipankiksi tai itse maailmanperintöön, kestävään kehitykseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön perehtymiseen. Siirry sivustolle.
Maailmanperintökohteissa kiertänyt Yhteinen maailmanperintömme -näyttely löytyy myös verkkonäyttelynä. Näyttely toimii hyvin esimerkiksi ennakkoperehtymisenä ennen vierailua kohteessa niin yksittäiselle matkailijalle kuin koululaisryhmälle tai perheelle. Sivustolta löytyy tehtäväpaketti ja mallivastaukset. Vieraile Yhteinen maailmanperintömme -verkkonäyttelyssä.
Lisätietoa maailmanperinnöstä
- Museoviraston verkkosivuilta
- Opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta
- ICOMOS – Rakennussuojelun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen asiantuntijajärjestön verkkosivuilta
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys ry perustettiin vuonna 2016. Yhdistyksen tarkoituksena on Suomen maailmanperintökohteiden yhteistyön kehittäminen ja niiden vaikuttavuuden lisääminen. Yhdistys edustaa Suomen kohteita kansallisella, pohjoismaisella ja muulla kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on kasvattaa kohteiden osaamista ja voimavaroja yhteistyön kautta. Siirry Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen sivuille.