LANGUAGE

VENÄLÄINEN VIAPORI

Krimin sodan pommitukset

Krimin sota, jota kutsutaan myös Itämaiseksi sodaksi, käytiin vuosina 1853–1856. Sotatapahtumat kestivät Viaporissa vain 45 tuntia kesällä 1855. Vihollisten pommitukset aiheuttivat huomattavia tuhoja linnoituksessa. Helsinkiläiset kokoontuivat Kaivopuiston kallioille seuraamaan taistelua.

 

Viaporin pommitus

 

Heinäkuussa 1855 Helsingin ja Viaporin edustalle asettautui linnoituksen kanssa samansuuntaisesti englantilaisten ja ranskalaisten muodostama vihollislaivasto. Alukset olivat Viaporin linnoituksen tykkien kantaman ulkopuolella.

 

Vihollisalukset avasivat tulen 28.7. aamulla klo 7 kohti Länsi-Mustasaaren ja Särkän linnakkeita sekä Harakan ja Ullanlinnan pattereita kohden. Pian tulituksen pääkohteeksi otettiin venäläisten puolustuslinjan keskusta, Viaporin linnoitus. Viaporista ammuttiin vihollisaluksia vain silloin, kun ne olivat niin lähellä, että aluksille pystyttiin aiheuttamaan merkittävää vahinkoa.

 

Seuraavana yönä vihollisjoukot avasivat tulen läheiselle luodolle rakentamaltaan mörssäripatterilta. Pommitus laivoilta lisääntyi ja jatkui koko päivän. Sotatoimet lakkasivat vähitellen ja loppuivat kokonaan 30.7. kello viisi aamulla. Varhain elokuun ensimmäisen päivän aamuna vihollisalukset poistuivat merelle etelän suuntaan ja Viaporin 45 tuntia kestänyt pommitus oli päättynyt.

 

Vahingot

 

Ensimmäisen ja toisen taistelupäivän pommituksien seurauksena syttyi tulipaloja. Isolla Mustasaarella muun muassa Kruunulinna Ehrensvärdin itäinen ja läntinen siipirakennus paloivat ja Kruunulinnan puolustusrintamaosa ja tiilinen materiaalivarasto vaurioituivat. Myös vuotta aiemmin valmistunut Aleksanteri Nevskin kirkko sekä Susisaaren hallintorakennukset kärsivät vahinkoja. Taukoamaton pommitus ja yöllä heitetyt raketit vaikeuttivat sammuttamista. Linnoituksen ruutikellarit säästyivät, mutta Kustaanmiekalla neljä pommivarastoa räjähti lähes samanaikaisesti.

 

Sairaanhoito

 

Viaporin linnoituksen henkilövahingot jäivät ammusten määrään nähden vähäisiksi. Sairaanhoito järjestettiin nopeasti heti ensimmäisenä taistelupäivänä. Viaporissa lääkärit tekivät sairaanhoitajien avustamina toimenpiteitä joko sidontapaikalla tai sairaalassa. Viaporin puolustajien vammat olivat enimmäkseen käsi- tai jalkavammoja sekä päähän tulleita ruhjeita ja verenvuotoja. Vakavasti haavoittuneet kuljetettiin laivalla lääkärin saattamana kaupunkiin sairaalaan.

Teksti: Maija-Liisa Tuomi

Venäläinen Viapori -verkkonäyttely

on osa Suomen

100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.