Kauppiaskortteli on kuin pieni pala 1800-luvun venäläistä kaupunkia karussa merilinnoituksessa. Se syntyi, kun Viaporin insinöörihallinto kaavoitti venäläisille kauppiaille oman korttelin vuonna 1866 osana Ison Mustasaaren kehittämistä. Korttelissa on säilynyt Suomen vanhimpia kaupparakennuksia.

 

Kortteli sai keskeisen paikan vuonna 1854 valmistuneen ortodoksikirkon ja Viaporin uuden pääsisääntulon, Rantakasarmin tuntumassa. Sen alta purettiin kylämäinen rykelmä vanhempia puurakennuksia. Tilalle pystytettiin kauppiastaloja, varasto- ja leipomorakennuksia, halkovajoja, talleja ja käymälöitä. Oluttehtailija Sinebrychoff rakennutti kortteliin viinakonttorin ja kapakan, jotka on sittemmin purettu. Kapakkaa palvellut leivintupa, Nedonoskovin talo, Semenovin talo ja Petrovin talo kuuluvat Suomen vanhimpiin säilyneisiin kaupparakennuksiin; Galotshkinin talo rakennettiin vuoden 1908 tulipalon jälkeen uudelleen.

 

Venäläistä ilmettä

 

Kauppiaskorttelin puurakennukset vuorattiin leveällä vaakalaudoituksella ja katettiin loivalla satulakatolla. Taloissa on monia venäläisiä piirteitä: hirsien ulkopinta on jätetty veistämättä eli "pyöröhirreksi", talojen päädyt on suunnattu raitille päin ja rakennettu korkealle, laudoitetulle sokkelille. 1860-luvun venäläistä muotia on päädyn levyinen pylväskuisti, jonne kiivetään korkeita portaita. Kuistilta on päässyt puotiin, ja siinä on seurusteltu muitten asiakkaitten kanssa. Nedonoskovin talo komeilee erityisen leveällä, kolmipäätyisellä pylväskuistilla; Petrovin talosta kuisti purettiin jo venäläisajalla.

 

Säilyneiden piirustusten mukaan myös kapakka ja viinakonttori olivat komeita taloja, joiden katonharjaa koristivat hevosenpään muotoiset kattoratsastajat, koniskat. Venäläisessä kulttuurissa hevosveistosten uskottiin suojaavan pahoilta hengiltä ja tulipalolta. Kapakasta ja viinakonttorista muistuttaa kujan puhekielinen nimitys Kännikuja, jota suomenlinnalaiset käyttävät edelleen.

 

Suomen itsenäistyttyä korttelin kauppatoiminta jatkui 1980-luvulle asti. Semenovin alun perin leipomoksi rakennetussa talossa toimi päivittäistavaramyymälä vuoteen 2006 saakka.

 

Kasarmeja puusta

 

Viaporiin rakennettiin paljon muitakin puurakennuksia, sillä puurakentaminen oli nopeaa ja edullista. Puiset hyötyrakennukset, kuten keittiöt ja miehistökasarmit, olivat tavallisesti vaatimattomia, vaakalaudoitettuja ja okrankeltaisiksi maalattuja rakennuksia, joissa oli pönttöuunit, peiliovet ja tuuletuspuitteella eli fortuskalla varustetut, kuusiruutuiset ikkunat. Hyvä esimerkki tästä on hirsirunkoinen kasarmi, joka valmistui vuonna 1893 miehistökasarmiksi ja jossa nykyään toimii ravintola Bastion Bistro.