Alue ja rakennukset
Suomenlinnan hoitokunnan hallinnoima kansallisomaisuus käsittää yli 200 rakennusta sekä 80 hehtaarin maa-alueen kahdeksalla saarella. Etelästä alkaen lueteltuina saaret ovat: Kustaanmiekka, Susisaari, Iso Mustasaari, Pikku Mustasaari, Länsi-Mustasaari, Särkkä, yksi Pormestarinluodoista ja Lonna.
Suomenlinnassa on noin 330 vuokra-asuntoa, joista vastaa Suomenlinnan hoitokunta. Asuntoja tulee vuokralle hyvin harvoin, vain muutamia vuodessa. Asumisesta Suomenlinnassa sekä asuntojen hakemisesta voit lukea sivulta Asuminen ja yrittäminen.
Suomenlinnassa on 13 yksityistaloa, jotka ovat Venäjän vallan aikana rakennettuja kauppiastaloja ja upseeriston puuhuviloita. Myös niiden maapohja kuuluu valtiolle. Pikku Mustasaarella toimivan Merisotakoulun rakennukset omistaa ja niistä vastaa valtion kiinteistöyhtiö Senaatti-kiinteistöt. Kirkkorakennuksen ja sen tontin omistaa Helsingin seurakuntayhtymä.
Suomen valtio omistaa Suomenlinnan ympärillä noin 80 hehtaarin suuruisen merialueen, jossa lepää kymmeniä hylkyjä. Niiden tutkimustyö kuuluu Museoviraston meriarkeologian yksikölle.
Rakennusten ja ympäristön historia
Tutustu linnoituksen alueen ja rakennusten historiaan seuraavien aineistojen kautta
Suomenlinnan hoitokunta on dokumentoinut Suomenlinnan kunnostushankkeita 1970-luvulta alkaen. Rakennusten historia -aineisto kertoo Suomenlinnan rakennusten vaiheista kuvien, tekstien ja piirroksin. Aineistosta löytyy kiinnostavaa tietoa lähes 200 rakennuksen käyttötarkoituksesta ja kuvia sisätiloista. Aineiston kautta pääset kurkistamaan myös suljettuina pidettyihin tiloihin ja mukana on telakkaan liittyvää aineistoa.
Tekstilähteinä on käytetty Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisemaa Suomenlinnan rakennusten historia -kirjaa (Toimituskunta: Pekka Kärki, Heikki Lahdenmäki, Liisa Eerikäinen, Helena Rosén ja Seija Linnanmäki. Kirjoituskunta: Helena Rosén, Seija Linnanmäki ja Liisa Eerikäinen 1997) sekä Suomenlinnan hoitokunnan julkaisemaa Suomenlinnan kunnostus ja uusi käyttö -teosta (toimituskunta: Reetta Amper, Netta Böök, Heikki Lahdenmäki, Rebekka Lehtola ja Synnöve Vaari. Kirjoituskunta: Jaakko Antti-Poika, Leena Häkli, Tiina Koskenniemi, Heikki Kuivaniemi, Heikki Lahdenmäki, Tuija Lind, Petri Mikonsaari, Synnöve Vaari, Milla Öystilä. 2009). Tekstit ja kuvat ovat uudelleen koonneet Minna Hanhivaara ja Jaakko Koljonen Suomenlinnan hoitokunnasta.
Kartassa käytetyt 1700-luvun ja 1800-luvun alun linnoituspiirustukset ovat Krigsarkivetin kokoelmista. Vuosien 1808-1918 piirustukset ovat Venäläisen insinöörikunnan kokoelmasta, jota säilytetään Kansallisarkistossa.
Valokuvat ovat peräisin pääosin Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkistosta ja mukana on myös muutamia Kansalliskirjaston Finna-palvelun tarjoamia kuvia.
Tämä aineisto on aikaisemmin julkaistu Rakennusten historia -kartan muodossa vuorovaikutteisen ilmakuvan tukemana. Palvelu toteutettiin yhteistyössä Flycam Oy:n kanssa. Palveluntarjoaja on lopettanut yritystoimintansa joulukuussa 2023. Valitettavasti sen myötä ilmakuvakartta ei ole enää käytössä, mutta aineisto rakennuksista saarittain on saatavilla alla olevissa tiedostoissa.
Rakennukset saarittain
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala on taas teettänyt kattavan ympäristöhistoriallisen selvityksen Iso Mustasaaren puistoista. Alueen puistot, puutarhat ja aukiot ovat merkittävä osa historiallisesti kerrostunutta Suomenlinnan kulttuuriympäristöä. Selvitys taustoittaa niin Iso Mustasaaren kuin sen puistojenkin historian vaiheita. Selvitys sisältää runsaasti hienoa kuvamateriaalia ja piirroksia, jotka tempaavat matkalle Suomenlinnan menneisyyteen.