Viaporin kapina liittyi Venäjällä syntyneeseen laajaan tyytymättömyyteen hallitusvaltaa ja keisaria kohtaan. Katkeruus lisääntyi Venäjän hävittyä vuosina 1904–1905 käydyn Japanin sodan. Sodan jälkeen solmittu rauha koettiin erityisen nöyryyttäväksi. Armeijan keskuuteen levinnyt yleinen tyytymättömyys ilmeni lakkoina ja mielenosoituksina. Osa Viaporin venäläisestä sotaväestä nousi kapinaan heinäkuun lopulla 1906.

 

Viaporin kapinan puhkeaminen

 

Suomessa vallankumouksellisen toiminnan kannatus oli suurinta Viaporissa. Huono ruoka, palkkarahojen leikkaaminen sekä simputustapaukset herättivät vaatimuksia olosuhteiden parantamisesta. Suunnitteilla oli sotilaiden kapina, joka olisi alkanut samanaikaisesti Viaporin ja Kronstadtin linnoituksissa ja joka olisi laajentunut työläisten kansannousuksi koko Venäjällä.

 

Viaporissa tilanne kärjistyi heinäkuun lopulla 1906. Viaporin komendantti sai vihiä kapinasuunnitelmista ja määräsi Viaporin ympäristön miinoitettavaksi estääkseen kapinallisten pääsyn linnoitukseen. Miinoittajat kieltäytyivät tehtävästään ja heidät vangittiin. Kapinaan liittyi aluksi kolme Viaporin linnoitustykistön komppaniaa. He yrittivät vapauttaa vangitut miinoittajat ja vallata Viaporin komendantin talon Isolla Mustasaarella. Kapinalliset tykkimiehet vetäytyivät aseistettuina Santahaminan kautta Kuninkaansaareen, jonne he perustivat päämajansa. Kapinallisten johtaja yritti vedota tykkimiehiin, ettei kapinaa aloitettaisi ilman tietoa Kronstadtin tilanteesta, mutta turhaan. Yhteensä kapinallisia oli noin 2000, mutta Viaporin sekä Santahaminan jalkaväki pysyi esimiehilleen uskollisena.

 

Pommitus alkaa

 

Taistelut alkoivat heinäkuun viimeisenä päivänä. Kapinalliset pommittivat ankarasti Komendantintaloa Isolla Mustasaarella. Helsinkiläiset seurasivat Kaisaniemen kallioilta Viaporin tapahtumia. Linnoituksesta kuului koko päivän tykin jyskettä, kiväärien ammuntaa ja kuularuiskujen rätinää. Kaatuneita ja haavoittuneita huhuttiin olevan satoja. Punalippu liehui linnoituksessa valtakunnan lipun tilalla. Kuninkaansaaren ruutikellari räjähti hallituksen joukkojen ampuman laukauksen seurauksena. Ruutikellarin räjähdys oli niin voimakas, että helsinkiläiset luulivat pommin pudonneen kaupunkiin ja ihmisiä kaatui räjähdyksen voimasta.