LANGUAGE

VENÄLÄINEN VIAPORI

Telakka

 

Viaporin telakka oli tärkeä osa laivaston tueksi rakennetun linnoituksen toimintaa. Telakka kuitenkin vaurioitui venäläisajan alussa ja sen altaat olivat veden täyttäminä suuren osan 1800-luvusta. Telakka-alueelle rakennettiin linnoitusta palvelevia toimintoja kuten ammusvalimo ja -varasto. Ensimmäisen maailmansodan aikana telakkaa alettiin uudistaa, jotta Viaporissa voitaisiin huoltaa ja korjata uusia laivatyyppejä.

 

Telakka rapistuu

 

Telakka rakennettiin alun perin Ruotsin saaristolaivaston tukikohdaksi suojaiseen paikkaan Susisaaren pohjoisrannalle. Telakka ja sitä ympäröivät puolustusvarustukset olivat keskeinen osa linnoitusta.

 

Pian sen jälkeen, kun linnoitus oli siirtynyt venäläisille, toinen Susisaaren suurista ruutikellareista räjähti. Telakka vaurioitui tässä yhteydessä ja telakka-altaat täyttyivät vedellä. 1830–1850-luvuilla telakka oli vuoroin käyttökunnossa, vuoroin käyttökelvoton. Krimin sodan pommitukset elokuussa 1855 aiheuttivat telakalle niin suuria tuhoja, että altaiden ja sulkulaitteiden korjaamiseen ei enää ryhdytty. Altaat jäivät näin veden täyttämiksi useiden vuosikymmenien ajaksi. Myös telakkaa ympäröivät linnoitteet kärsivät vuoden 1855 pommituksissa ja niitä purettiin.

 

Telakan alueella toimi 1800-luvulla muun muassa verstaita ja varastoja ja sinne myös rakennettiin uutta. Altaan tuntumaan rakennettiin ammusvalimo ja ammusvarasto sekä saunarakennus. 1890-luvulla Bastioni Tauben varustukseen sijoitettiin kulkutautisairaala.

Telakan kunnostustöitä 1916. Kuva: Viron merimuseo

Telakan uudistukset ensimmäisen maailmansodan aikana

 

Venäjän laivaston suurtappio Japanille vuonna 1905 käynnisti keisarikunnan meripuolustuksen uudistamisen. Myös Viaporin merilinnoituksen puolustusta kehitettiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana Viaporin telakkaa ryhdyttiin korjaamaan ja muuttamaan miinalaivatelakaksi. Kuivatelakoiden tarve oli kasvanut, sillä uudet laivatyypit tarvitsivat säännöllistä huoltoa.

 

Telakan korjaus- ja muutostyöt alkoivat vuonna 1916. Itäisimmästä eli niin sanotusta korjausaltaasta luovuttiin ja se täytettiin. Entisen korjausaltaan paikalle rakennettiin uusi tiilinen työpajarakennus, johon sijoitettiin myös telakan uusi pumppuhuone. Kaleerialtaaksi kutsutusta suuresta altaasta poistettiin sitä jakanut muuri ja allasta syvennettiin. Telakalle tuotiin Pietarista uusi portti, joka pystyttiin uittamaan paikalleen ennen altaan tyhjentämistä. Portilla voitiin tilanteen mukaan sulkea kumpi tahansa sulkuaukoista riippuen siitä, haluttiinko tyhjentää molemmat altaat vai ainoastaan sisempi.

Telakka-altaat ja portit uusittiin venäläisen kauden loppupuolella. Kuva: Viron merimuseo

Ajanmukaistetusta telakasta ryhdyttiin käyttämään nimitystä Amiraali Essenin telakka. Altaiden muutostyöt saatiin valmiiksi vuoden 1917 aikana ja telakka oli tuolloin lähes käyttökunnossa. Venäläiset eivät kuitenkaan ehtineet ottaa telakkaa tehokkaaseen käyttöön, ennen kuin Viapori siirtyi itsenäisen Suomen hallintaan toukokuussa 1918.

Suomenlinnan telakka on edelleen aktiivisessa käytössä ja alueella sijaitsee myös vierasvenesatama. Kuva: Suomen ilmakuva

360-panoraamakuva telakasta

Teksti: Mikko Mälkki

Venäläinen Viapori -verkkonäyttely

on osa Suomen

100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.