VENÄLÄINEN VIAPORI
Suomenlahden miinoitukset
Venäjän laivastoa on pidetty merimiinasodankäynnin edelläkävijänä. Krimin sodan aikana vuosina 1854–1856 venäläiset laskivat yli 1 500 merimiinaa estääkseen brittiläis-ranskalaisen laivaston pääsyn Kronstadtin ja Viaporin edustalle. Ensimmäisen maailmansodan alussa venäläiset sulkivat laajoilla miinoituksilla saksalaisten pääsyn Suomenlahdelle.
Merimiinojen käyttö
Laajamittaisemmin merimiinoja käytettiin Venäjän ja Turkin välisessä sodassa 1877–1878 sekä Venäjän ja Japanin sodassa 1904–1905. Kosketusmiinat ankkuroitiin merenpohjaan vaijereilla. Veden pinnan alapuolelle kellumaan jääneet kosketusmiinat varustettiin tuntosarvilla, jotka laukaisivat räjähteen aluksen koskettaessa niitä. Lisäksi miinalaivat saattoivat laskea vapaasti ajelehtivia miinoja. Miinoitteiden eteen ja sivuille rakennettiin niiden purkamista hidastavia raivausesteitä.
Aleksanteri III:n hallintokaudella ryhdyttiin rakentamaan miinalaivoja ja miinanraivaaja-aluksia. Taustalla oli Saksan keisarikunnan aggressiivinen varustelupolitiikka, jonka vaikutukset ulottuivat myös Itämerelle. Katajanokalle ja Viaporiin sijoitettua Venäjän Itämeren-laivaston Helsingin eskaaderia vahvistettiin sekä raskailla panssariristeilijöillä että miinalaivoilla. Jälkimmäisten tehtävänä oli osallistua Suomenlahden miinoittamiseen Porkkalan ja Tallinnan välisellä alueella.
Lonnan miinasaarella toimii nykyisin kesäravintola. Kuvassa näkyvät kiviaidalla ympäröidyt, venäläisen kauden loppupuolella valmistuneet miinavarastot. Kuva: SLHK
Lonna – miinasaari
Varhaisimpien tietojen mukaan Viaporin ja Helsingin välissä sijaitsevalle Lonnan saarelle perustettiin merimiinojen lataamispaikka ja säilytysvarasto jo vuonna 1867. Saari luovutettiin kokonaan Viaporin miinakomennuskunnalle 1880-luvulla, ja sinne rakennettiin ensimmäisen maailmansodan alkuun mennessä neljä miinavarastoa, jotka varustettiin ukkosenjohdattimilla. Kuhunkin varastoon voitiin sijoittaa 300 miinaa, jotka työnnettiin kiskoja pitkin laiturille ja siirrettiin miinalaivoihin nostureilla. Ensimmäisen maailmansodan aikana rakennusten välissä taivasalla säilytettiin vielä noin 650 miinaa. Varastojen väliin sijoitettiin miinakomennuskunnan konepaja, ja koko alue ympäröitiin kiviaidalla.
Elo-syyskuussa 1914 venäläiset miinoittivat Suomenlahden suun, Porkkalan ja Tallinnan välisen alueen sekä Riianlahden, Tallinnan ja Helsingin edustojen merialueet saksalaisten Pietarin-hyökkäyksen varalta. Sodan aikana Helsingin eskaaderiin kuului lähes 40 miinalaivaa.
Teksti: Jyrki Paaskoski
Venäläinen Viapori -verkkonäyttely
on osa Suomen
100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.