Suomenlinnan asuntojen korjaus on kulttuuriperinnön vaalimista
Suomenlinna on monen sadan helsinkiläisen koti. Linnoituksen muutamia vanhoja puutaloja lukuun ottamatta Suomenlinnan hoitokunta hallinnoi ja ylläpitää linnoituksen rakennuksia ja asuntoja. Jo hoitokunnan isännöimässä reilussa 300 asunnossa asuu noin 700 asukasta. Linnoituksen asunnot sijaitsevat linnoitusrakenteissa ja taloissa, jotka ovat vanhimmillaan peräisin 1750-luvulta. Asunnoilla voi olla siis parhaillaan ikää jopa 270 vuotta.
Vanhoissa asunnoissa on viehätyksensä, mutta myös omat erityispiirteensä ja vaatimuksensa. Nämä vaatimukset ovat kymmenien hoitokuntalaisten työpöydällä. Rakennukset ovat kattavasti suojeltuja eikä kaikkia asioita haluta tai voida modernisoida, vaikkakin viime vuosikymmenten peruskorjausten aikana asuntojen mukavuudet ovat parantuneet huomattavasti.
Asuntoryhmä koordinoi asuntojen vuosikorjausohjelmaa
Asuntojen korjauksen keskiössä on hoitokunnassa toimiva asuntoryhmä, joka koordinoi ja toteuttaa asuntojen vuosikorjausohjelmaa. Käytännössä asuntoryhmä jonglööraa asukkaiden, urakoitsijoiden ja oman henkilökunnan aikatauluilla pyrkiessään sovittamaan asuntojen korjaustyöt siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin asukkaiden muuttosyklejä, rakennusten korjausvaatimuksia sekä korjauksia tekevien hoitokuntalaisten ja urakoitsijoiden aikatauluja.
Suomenlinnan asuintalot ovat eri vuosisadoilta. Kuvassa 1800-luvulla rakennetun empire-tyyliä edustavan Varuskuntakorttelin asuintaloja.
”Tämä on tällainen moniulotteinen Rubikin kuutio, jota tässä pelaamme, kun pyrimme sovittamaan kaikki liikkuvat palaset paikoilleen”, virnistää asuntoryhmää luotsaava isännöitsijä Kirsti Ängeslevä.
Isännöitsijän lisäksi kaksi kertaa kuukaudessa pidettäviin asuntoryhmän kokouksiin osallistuvat kunnossapitopalveluihin kuuluvat kiinteistöhuollon työnjohtaja Joona Heininen, korjausrakentamisen työnjohtaja Mikko Soramäki, tekninen isännöitsijä Oskari Reipas sekä restaurointiyksikköön kuuluva rakennuskonservaattori Santina Ambrosini. Mukana ovat myös restaurointipäällikkö Miia Perkkiö ja kunnossapitopäällikkö Petri Lyytikäinen, sillä varat asuntokorjauksiin tulevat kyseisten yksiköiden budjeteista. Tarpeen tullen kokouksiin osallistuu rakennuttajan roolissa korjausrakentamisen asiantuntija Sampo Ahola ja rakennuttaja Martti Pitkänen restaurointipalveluista.
”Kun asukas muuttaa pois, Santina käy tyhjentyneessä asunnossa ja tekee arvion, minkälaisia toimenpiteitä tarvittaisiin. Seuraavassa asuntoryhmän tapaamisessa katsomme yhdessä, tarvitsemmeko osaamista minun tiimistäni, Mikon tiimistä vai esimerkiksi urakoitsijalta”, Joona kuvailee.
”Korjausrakentamisen tiimiin kuuluu kaikkinensa neljä maalaria, neljä puuseppää, kirvesmies ja rakennusmies, joiden työpanosta saatetaan kohteesta riippuen tarvita täysipäiväisesti jopa viikkoja. Joonan tiimistä tarvitaan osaamista sähköjen tai LVI-tekniikan suhteen, mikä tosin on usein kestoltaan lyhyempää. Kunnossapitopalvelut antavat myös logistista tukea rakennusmateriaaleiden ja rakennusjätteiden kuljettamisessa”, Mikko selostaa.
”Mikon lisäksi restaurointipalveluiden arkkitehdit ja rakennuttajat kilpailuttavat urakoitsijoita sekä sen lisäksi osallistuvat myös korjaustöiden suunniteluun. Minä ja kiinteistösihteeri Sini Tiitta olemme puolestaan yhteydessä asukkaisiin käytännön asioissa sekä muuttoihin liittyvissä sopimusteknisissä kysymyksissä”, Kirsti summaa.
Jatkuvasti käynnissä olevat asuntokorjaukset työllistävät siis pitkälti toistakymmentä hoitokuntalaista ainakin jossain korjaustyön vaiheessa. Asuntoryhmän työtahti on ollut erityisen tiivis vuoden 2025 aikana, kun asuntokorjausten määrärahoihin panostettiin. Lisärahoitus on mahdollistanut laajemman urakoitsijoiden käyttämisen osana korjaustöitä, mikä puolestaan on vauhdittanut tekemistä.
”Vuonna 2024 remontoimme 28 kohdetta, ja tänä vuonna tähän mennessä olemme hoitaneet nelisen kymmentä kohdetta, joiden seassa on muun muassa kokonainen talo, jossa on kuusi asuntoa. Jokainen kohde on toki erilainen ja osa korjauksista on ollut melko pintapuolisiakin, eikä tähän lukuun kuulu pienemmät ja akuutimmat korjaukset, joista asukkaat ilmoittavat soittaen tai kiinteistöjohtamissovelluksen välityksellä. Mutta kyllä tässä on joka tapauksessa ainakin jonkinlainen ennätys käsillä”, Joona naurahtaa marraskuun lopulla pidetyssä asuntoryhmän kokouksessa.
Mitä asunnolle käy, kun asukas muuttaa pois?
Kun asunto jää tyhjilleen, asuntoryhmän pyrkimyksenä on järjestellä sinne mahdollisimman nopeasti uusi asukas. Tyhjillään olo on asunnoille huonoin ratkaisu, sillä silloin asunnon kunnosta tai mahdollisista akuuteista vioista ei välttämättä saada tietoa tarpeeksi aikaisin ja se voi pahimmillaan johtaa ongelmien paisumiseen. Tämän lisäksi asunnon vuokraaminen kattaa asunnosta syntyviä juoksevia kuluja.
Rakennuskonservaattori Santina täyttämässä huoneistokorttia Länsi-Mustasaarella marraskuussa.
Kun vuokralainen muuttaa pois, rakennuskonservaattori Santina käy tekemässä auditointiraportin ja kirjaa asiat huonekorttiin.
”Huonekorttiin kirjataan asunnon jokaisen huoneen kunto. Katson, toimiiko esimerkiksi hanat ja hellat, tarkastan seinien, ikkunoiden, lattioiden, kynnysten ja lattialistojen kunnon sekä suosittelen tarvittavia korjaustoimenpiteitä. Sen lisäksi katson tietenkin, minkälaisia materiaaleja ja sävyjä on käytetty, ja mitä materiaaleja mahdollisten korjausten tekemiseksi voidaan käyttää tulevaisuudessa”, Santina summaa.
”Materiaalituntemus on keskeinen osa suomenlinnalaisten asuntojen restaurointia. Uudemmat ratkaisut eivät välttämättä sovi tyylillisesti eikä teknisesti suojeltuun vanhaan rakennukseen ja sen vuoksi kohteissa suositaan perinteisiä menetelmiä ja materiaaleja”, rakennuskonservaattori kuvailee.
Auditoinnin pohjalta, ja rakennuksen historia huomioon ottaen, Santina kirjoittaa työohjeen, joka antaa suuntaviivat asunnossa tehtäville toimille.
Asuntokorjauksessa kohdataan historian kerrostumat
Santinan tekemän työohjeen pohjalta Mikon ja Joonan tiimit, tai vaihtoehtoisesti urakoitsijat, tekevät asunnossa vaadittavat toimet. Asuntoryhmän tavoitteena on ajoittaa asuntokorjaukset ajankohtiin, jolloin niistä on mahdollisimman vähän haittaa asukkaille, eli esimerkiksi muuttojen yhteyteen.
Mikon vetämän korjausrakentamistiimin maalarit Ari ja Mari ovat työn touhussa Suuren linnapihan laidalla olevassa rakennuksessa.
”Meillä on erilaisia ja eri pituisia vuokrasuhteita, jotka vaihtelevat vajaasta vuodesta vuosikymmeniin. Tämän vuoksi on vaikeaa arvioida, mikä asunto on tulossa remontoitavaksi ja milloin sekä minkälaisia kunnostustarpeita asunnossa on,” Ari kertoo.
Ari ja Mari ovat työskennelleet 1880-luvulta peräisin olevassa asunnossa useamman kuukauden.
”Tässä meillä on käsillä kuukausien pituinen ja perinpohjainen remontti asunnossa, jossa oli sama vuokralainen vuosikymmeniä. Olemme pesseet vanhat liimamaalit seinistä ja katosta, kaivaneet lankkulattian linoleumin alta sekä poistaneet lankkujen ja linoleumin väliset tasoitemassat. Sitten kävi hoitokunnan putkimiehet, jotka irrottivat patterit seinistä, jotta saamme maalattua seinät tasaisesti. Sen lisäksi täällä kävi rappari uusimassa korkeiden smyygien rappaukset ja niin edelleen”, Mari kuvailee.
”Sitten täällä on käynyt hoitokunnan puusepät, jotka ovat korjanneet lattialistat ja karmit”, Ari lisää.
Maalareiden toimenkuvasta varsin pieni osuus koostuu itse maalaamisesta.
”Hyvä jos 20 prosenttia työajasta on varsinaista maalaamista. Logistiikka, vanhojen maalien poistaminen ja muut pohjatyöt maalaamista varten vievät leijonanosan työstä, mutta se tekee työstä myös vaihtelevampaa”, Mari pohtii.
”Tämä on ollut kiinnostava kohde, sillä asunnossa on kattolistoja ja -ornamentteja, jotka vaikuttavat olevan alkuperäisiä 1800-luvulta. Tässäkin kohteessa on päässyt ihailemaan menneiden sukupolvien kädenjälkeä ja pohtimaan matkan varrella tehtyjä ratkaisuja”, Ari kuvailee.
”Hienoa, että saa tehdä töitä suhteellisen rauhallisella tahdilla ja olla tyytyväinen työnsä jälkeen, eikä maalata päivästä toiseen samanlaisia kipsilevyjä valkoiseksi”, maalarit tuumaavat.
Korjattu ja kuvattu – asunnot valmiina hakijoille
Korjauksen ja loppusiivouksen jälkeen asunnot valokuvataan. Valokuvat menevät toisaalta hoitokunnan tekemää restaurointityötä taltioiviin arkistoihin, toisaalta vuokrailmoitukseen.
”Valmiit ja vapaat asunnot pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti eteenpäin”, Kirsti kertoo.
Asuntohakuja järjestetään usein muutamia vuodessa. Niissä vapaana olevat asunnot arvotaan hakijoiden kesken. Tapana on ollut, että suuria asuntoja tulee hakea vähintään neljän henkilön ruokakunnat, ja jos suuria asuntoja on samanaikaisesti haussa useampi, niin yksi niistä kohdistetaan lapsiperheille haettavaksi. Pienempiin asuntoihin voi puolestaan hakea minkäkokoinen ruokakunta tahansa.
”Vaikka haku perustuu anonymisoituun arvontaan eikä esimerkiksi jonotukseen, olennaista on, että katsotaan ruokakunnan kokoa suhteessa asunnon kokoon”, Kirsti kuvailee.
Kymmenien hoitokuntalaisten arkea rytmittävä asuntojen korjaamisen ympärillä pyörivä sykli on äärimmäisen tärkeä Suomenlinnalle. Se ylläpitää linnoituksen kulttuuri- ja rakennusperintöä sekä mahdollistaa linnoituksen säilymisen yhtenä Helsingin kaupunginosista.
