Ajankohtaista
Laura Heikkilä: Suomen maailmanperintökohteet tarjoavat elämyksiä ja tutkimustietoa
Suomessa on seitsemän UNESCOn maailmanperintökohdetta. Kuusi niistä on kulttuuriperintökohteita ja yksi luonnonperintökohde. Kohteet on valittu maailmanperintölistalle niiden ainutlaatuisiin yleismaailmallisiin arvoihin pohjautuen.
Työskentelen nyt toista vuotta Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen projektikoordinaattorina ja olen päässyt vierailemaan kaikissa näissä kohteissa. Suomenlinna on itselleni tutuin kohde – nykyinen työhuoneeni sijaitsee linnoituksessa ja kohde on tuttu myös aikaisempien työtehtävien kautta.
Kohteet etelästä pohjoiseen:
- Helsingin edustalla komeilee linnoitusarkkitehtuurin kruununjalokivi Suomenlinna. Sen merkitys korostuu kolmen valtion puolustushistoriassa.
- Vanha Rauma yhdistää nykypäivän arkea Pohjoismaiden laajimpaan yhtenäisenä säilyneeseen puutaloalueeseen.
- Esihistoriallinen arkeologinen kokonaisuus Sammallahdenmäen hautaröykkiö Rauman Lapissa kutsuu kävijän pronssikauden historiaan.
- Verlan puuhiomo- ja pahvitehdas Kymenlaaksossa kertoo metsäteollisuuden ja tehdasyhdyskunnan tarinaa Verlankosken paiskeessa.
- Keski-Suomen Petäjäveden vanha kirkko vie kävijän keskelle pohjoismaisen puuarkkitehtuurin mestarityötä.
- Struven ketjun näkötornissa Oravivuorella voi vain kuvitella maanmittaustaidon laajuutta yhdellä lähes koko Euroopan halkovan mittausketjun pisteellä.
- Luonnonperintökohdetta listalla edustaa Merenkurkun saaristo Vaasan seudulla, joka valloittaa hurmaavalla saaristoidyllillään ja muuttuvalla luonnonmaisemallaan.
Vanha Rauma ja Suomenlinna valittiin Suomen kohteista ensimmäisinä Unescon maailmanperintölistalle vuonna 1991. Petäjäveden vanha kirkko lisättiin listalle vuonna 1994, Verlan tehdas vuonna 1996, Sammallahdenmäki vuonna 1999, Struven ketju vuonna 2005 ja Merenkurkun saaristo viimeisimpänä vuonna 2006.
Hanke tuottaa yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa maailmanperintökohteista
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys selvittää maailmanperintökohteissa vierailevien matkailijoiden kävijäprofiilia, asiakastyytyväisyyttä ja rahankäyttöä vuosien 2017-2019 aikana. Tavoitteena on luoda kohteille yhtenäinen kävijäseurantamalli, jota voidaan toistaa jatkossa säännöllisesti. Hanke on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen avulla tuotetaan kansallisesti sekä paikallisesti arvokasta tietoa.
Suomenlinnassa kävijätutkimuksen aineistonkeruu aloitettiin jo tämän vuoden tammikuussa ja sitä jatketaan joulukuuhun saakka. Vuositasolla linnoituksessa vierailee noin miljoona kävijää ja tavoitteena on saada reilu tuhat heistä vastaamaan kyselylomakkeeseen. Tutkimuksen tärkeänä resurssina kesäaikana toimivat Suomenlinnan matkailuneuvojat, jotka keräävät lomakkeita niin lautta- kuin vesibussimatkustajilta. Keväällä ja syksyllä aineistonkeruussa hyödynnetään oppilaitosyhteistyötä.
Tänä vuonna tutkimusaineistoa kerätään myös Vanhassa Raumassa, Struven ketjulla sekä Verlassa. Maailmanperintökohteisiin liittyviä aiheita ja tutkimuksen etenemistä voi seurata Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen Facebook-sivuilta
Laura Heikkilä
Projektikoordinaattori
Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys
Kaikki uutiset