Sopimukset ja sidosryhmät maailmanperintökohteen kehittämisen ytimessä
Suomenlinnan hoitokunta koostuu neljästä yksiköstä, jotka hallinnoivat, ylläpitävät, restauroivat ja esittelevät Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1991 lähtien kuulunutta Suomenlinnaa. Jokaiselle maailmanperintöluettelossa olevalle kohteelle on määritelty erikseen erityinen yleismaailmallinen arvo. Suomalaisten kohteiden nimeäminen maailmanperintökohteiksi tuli ajankohtaiseksi 1980-luvulla. Lue lisää Suomenlinnan nimeämisestä maailmanperintökohteeksi.
Suomenlinnan merilinnoituksen erityisen yleismaailmallisen arvon ytimessä on sen sotilaallinen perintö, historiallinen kerroksellisuus ja kaikille avoin kaupunginosamaisuus. Näiden arvojen vaalimista aitona ja jakamattomana kokonaisuutena tehdään kestävän matkailun strategian ohjaamana tiiviissä yhteistyössä Suomenlinnaan muodostuneen sidosryhmäverkoston kanssa.
Suomenlinnan merilinnoituksen erityisen yleismaailmallisen arvon ytimessä on sen sotilaallinen perintö, historiallinen kerroksellisuus ja kaikille avoin kaupunginosamaisuus.
Suomenlinnan arvojen tunnistamista ja säilyttämistä
Yksi hoitokunnan yksiköistä on maailmanperintöpalvelut, jonka tehtävänä on kehittää ja esitellä Suomenlinnaa sekä hoitaa maailmanperintöyhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Yksikköä johtaa kehittämispäällikkö Petteri Takkula, jonka vastuisiin kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteissa keskeinen site manager– eli maailmanperintökohteen isäntä -titteli.
”Mutta eihän se todellakaan niin mene, että muka minä täällä asioita yksin pyörittelisin. Ei, ei, ei”, Petteri naurahtaa ja painottaa: ”Kyllä se pikemminkin on niin, että koko hoitokunta on site manager ja toivottujen tulosten saavuttaminen vaatii myös sidosryhmien tukea ja yhteen hiileen puhaltamista. Oikeastaan lähes kaikki meidän työhömme liittyvät asiat vaativat yhteistyötä verkoston kanssa.”
Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäällikkö Petteri Takkula. Kuva: Jaakko Koljonen/SLHK.
Maailmanperintösopimus ohjaa maailmanperintökohteiden toimintaa asettaen velvoitteita ja antaen työkaluja erityisten yleismaailmallisten arvojen suojelemiseksi. Suomenlinnassa tehdään muutaman vuoden välein kausiraportti Unescolle sekä laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma (tästä eteenpäin HKS), joka puolestaan ohjaa maailmanperintökohteen toimintaa soveltaen ja suhteuttaen Unescon arvoja ja periaatteita kohteeseen sopivalla tavalla.
”Erityisten yleismaailmallisten arvojen suojeleminen on meille ikään kuin lähtötaso, mutta sen lisäksi kaikissa kohteissa, myös Suomenlinnassa, on useita kansallisia, paikallisia ja hyperpaikallisia arvoja, joiden tunnistaminen ja säilyttäminen on myös tärkeää. HKS-prosessi on hyvä esimerkki verkoston tärkeydestä työssämme, sillä se tehdään verkostoa osallistaen ja se antaa koko Suomenlinnan verkostolle ohjenuoran Suomenlinnan arvojen säilyttämisen mukaiselle toiminnalle”, Petteri summaa.
Petteri nostaa myös kansallisen ja paikallisen tason tärkeyden maailmanperintökohteen työtä ohjaavana viitekehyksenä.
”Toteutamme Suomen Kansallista maailmanperintöstrategiaa ja Helsingin kaupungin kaupunkistrategiaa sekä Helsingin merellistä strategiaa. Tärkeintä kuitenkin on, että HKS olisi sellainen instrumentti, jossa verkostomme kokisi toisaalta osallisuutta sen tekemiseen, mutta myös innostuneisuutta sen suhteen, että Suomenlinnan yleismaailmallinen arvo otetaan huomioon esimerkiksi strategioissa kaupungin tasolla”, Petteri summaa.
Kestävän matkailun strategia osana maailmanperintökohteen kehittämistä
Maailmanperintöpalveluiden vastuulla HKS:stä on erityisesti kävijänhallintaan ja matkailunhallintaan liittyvät teemat, jotka ilmenevät kestävän matkailun strategiassa.
”Olemme tehneet työtä kestävän matkailun edistämiseksi jo parikymmentä vuotta ja olleet esimerkiksi Unescon pilottikohteena kestävän matkailun metodien kehittämisessä. Unescon ohjeistuksesta ponnistavan kestävän matkailun strategian toimenpiteiden tavoite on Suomenlinnan yleismaailmallisten arvojen vaaliminen.”
Kestävän matkailun strategian toteuttamisen voi puolestaan jakaa kolmeen prosessiin, jonka ympärille maailmanperintöpalveluiden työ rakentuu.
Yksi prosesseista on interpretaatioprosessi, jolla pyritään saamaan eri intresseillä liikkeellä olevat kävijät perehtymään Suomenlinnan maailmanperinnön niin sanottuun kovaan ytimeen eli erityisiin yleismaailmallisiin arvoihin ja Suomenlinnan paikallisiin arvoihin.
”Osa kävijöistä on hyvin perehtyneitä vaikkapa bastionilinnoihin ja tietävät kohteesta jo entuudestaan paljon. Suurin osa kävijöistä on kuitenkin kuullut paikasta lähinnä suosittuna nähtävyytenä. Ensimmäisiä innostamme täydentämään kulttuurihistoriallista käyntiään erilaisilla lisäarvopalveluilla. Jälkimmäisten vierailua pyrimme rikastamaan helpottamalla merellisen kohteen arvoihin sukeltamista”, Petteri tiivistää.
”Vierailijakeskus matkailuneuvojineen, Suomenlinna-museo ja Sinisen reitin varrella olevat kohdeopasteet muodostavat Suomenlinnan esittelyn perustan, jota tukee digitaalinen viestintä tarjoten kävijöille tietoa sekä palveluista että niistä arvoista, jotka nostivat Suomenlinnan maailmanperintöluetteloon.”
”Työtä interpretaation eteen saa tehdä jatkuvasti, kun maailmanperintöpalveluissa mietimme, onko kävijöille suunnattu viesti oikeanlainen ja tavoittaako se halutut kävijät”, Petteri pohtii.
Kävijöitä tutkimassa kohdeopastetta Sinisellä reitillä heinäkuussa 2025. Kuva: Jaakko Koljonen/SLHK.
Toinen prosessi on maailmanperintökohteen kehittäminen.
”Pyrimme kehittämään kohdetta siten, että kohteen erityiset yleismaailmalliset arvot säilyvät. Ohjaamme esimerkiksi kävijöitä kulkemaan Sinistä reittiä pitkin, joka kestää kulutusta ja kulkee keskeisten nähtävyyksien kautta. Se huomioi mahdollisuuksien mukaan myös asuinalueet ja edistää asukkaiden rauhaa elää normaalia arkeansa.”
Sinisen reitin varrella sijaitsee myös suurin osa kävijäpalveluista.
”Palveluiden taloudellinen menestys hyödyttää koko kohdetta, sillä ne maksavat hoitokunnalle vuokraa ja sillä tulolla rahoitetaan merkittävä osa Suomenlinnan restauroinnista, kunnossapidosta ja esittelystä. Tätä rahankiertoa kävijäpalveluista suoraan takaisin Suomenlinnan vaalimiseen kutsutaan uudistavaksi matkailuksi. Meidänkin tavoitteenamme on, että matkailu antaisi Suomenlinnalle hyötyjä eikä jättäisi jälkeensä ongelmia”, Petteri havainnollistaa.
Kolmas maailmanperintöpalveluiden prosesseista on Suomenlinnan tapahtumatilojen vuokraustoiminta.
”Hoitokunta saa tapahtumatiloista taloudellista korvausta, mutta yhtä tärkeää on se, että mahdollistamme huikean kauniiden tilojen käytön laajemmalle yleisölle sellaisella tavalla, että tilat kestävät kuormituksen. Myyntipalveluidemme ylläpitämä tapahtumatilojen vuokraamisen prosessi täyttää näin ollen osaltaan myös interpretaatioprosessia.”
Petteri näkee maailmanperintöpalvelut aktiivisena kumppanina maailmanperintökohteen sidosryhmien suuntaan – erityisesti interpretaation ja kävijäkokemuksen kehittämisessä.
”Olemme aktiivisia ja vaikutamme Suomenlinnan asioihin niin paikallisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla”, hän summaa.
Teksti: Jaakko Koljonen/SLHK
