Selvitykset mahdollisesta pääsymaksusta Suomenlinnaan

Muutama taho on ajoittain nostanut esille kysymyksen pääsymaksusta Suomenlinnaan, mistä syystä Suomenlinnan hoitokunta selvitti asiaa. Kesällä 2018 selvitykset päätettiin lopettaa. Pääsyynä päätökseen oli se, että Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista eikä ainoastaan kävijäkohde. Sen lisäksi, että Suomenlinnassa käy paljon matkailijoita, siellä myös asutaan, työskennellään ja vieraillaan monista eri syistä. Suomenlinna on ainutlaatuinen juuri siksi, että siellä kohtaavat historia ja elävä nykypäivä.

Suomenlinna on jo nyt taloudellisesti kannattava kohde. Suomenlinnan-kävijät jättävät Helsinkiin yli seitsemän euroa jokaista Suomenlinnan ylläpitoon ja esittelyyn käytettyä veroeuroa kohti. Suomenlinnassa vierailee vuosittain noin miljoona ihmistä, jotka jättävät Helsinkiin vähintään 40 miljoonaa euroa vuodessa eli Suomenlinna tuo jo merkittävän rahapotin alueelle.

Pääsymaksuasiaa selvitettiin niin sidosryhmiltä kuin asiantuntijoilta. Haaga-Helialta vuonna 2016 tilattu laaja selvitys kartoitti sidosryhmien näkemyksiä asiasta. Tänä vuonna kolme asiantuntijaa antoi näkemyksensä asiasta. Asiantuntijat ja pääosa sidosryhmistä ovat olleet kielteisiä pääsymaksulle.

Päätöksen lopettaa pääsymaksuasian selvitykset teki 12.6.2018 hoitokunnan työtä ohjaava johtokunta, johon kuuluu neljän ministeriön, Helsingin kaupungin, Museoviraston, Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin seurakuntayhtymän, Suomenlinnan asukkaiden sekä hoitokunnan edustajat.

Asiantuntijalausunnot

Vuonna 2018 kolme asiantuntijaa antoi asiaan näkemyksensä. Heistä yksi on erityisesti perehtynyt maailmanperintöalaan, yksi Suomenlinnaan ja yksi Helsinkiin. Vuonna 2016 Haaga-Helialta tilattiin tutkimus, jossa kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä asiasta. Kaikki asiantuntijalausunnot ja liki kaikki sidosryhmät ovat arvioineet pääsymaksun vaikutukset kielteisiksi. Voit lukea lausunnot alla olevista linkeistä, joita klikkaamalla aukeaa pdf-tiedostot.

• Kirsti Kovasen lausunto (Kovanen on kansainvälisen rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön vaalimisen asiantuntijoista koostuva järjestön ICOMOS:n entinen pääsihteeri ja tuntee hyvin asuttuja maailmanperintökohteita.)
• Marketta Kytän lausunto (Kyttä on arkkitehtuurin laitokselta tohtoriksi väitellyt ympäristöpsykologi Aalto-yliopistolta ja tuo selvitykseen kaupunkitutkimuksellisen näkökulman.)
• Maire Mattisen lausunto (Mattinen on Suomenlinnan hoitokunnan entinen johtaja ja Museovirastossa uransa tehnyt arkkitehti.)

Lisätietoja asiasta:

• Suomenlinnan hoitokunnan kehittämispäälliköltä Petteri Takkulalta, puh. 0295 338 387 tai petteri.takkula@suomenlinna.fi