Maailman­perintö­sopimus

Maailman­perinnön katsotaan olevan koko ihmiskunnan yhteistä omaisuutta ja pääomaa, ja siten sen suojelu on maailman kaikkien maiden asia. Maailman­perintö­sopimus on maailman­laajuinen päätös edistää ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnon­perinnön vaalimista ja säilyttämistä tuleville sukupolville. Tutustu maailmanperintösopimukseen Unescon sivuilla.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco hyväksyi vuonna 1972 kansainvälisen yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi.

Lisää arvostusta ja levittää tietoa

Maailmanperintö­sopimuksen tavoitteena on eri kansakuntien ainutlaatuisen perinnön arvostuksen lisääminen ja sitä koskevan tiedon levittäminen. Sopimukseen perustuvalla kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan pelastaa, vaalia ja kunnostaa yleis­maailmallisesti merkittävää kulttuuri- ja luonnon­perintöä.

Sopimuksen ratifioineet valtiot voivat ehdottaa kohteita maailman­perintö­luetteloon. Luettelon kohteista päättää Maailman­perintö­komitea, johon kuuluu 21 jäsenmaata. Komitea seuraa maailman­perintö­kohteiden tilaa ja suuntaa maailman­perintö­rahaston varojen käyttöä. Tutustu maailmanperintöluetteloon Unescon sivuilla.

Maailmanperintö­listalla on 193 maata

Maailman­perintö­sopimuksen ovat ratifioineet 193 maata. Suomi ratifioi maailman­perintö­sopimuksen vuonna 1987.