Luonnonkierto määrittää puutarhureiden työkalenteria
Suomenlinna houkuttelee kävijöitä läheltä ja kaukaa ympäri vuoden. Jylhät maisemat, kauniit puistot ja vehreät niityt muuttuvat vaihtuvien säiden ja vuodenaikojen mukaan tarjoten aina uutta ihasteltavaa. Suomenlinnan omaleimainen maisema ei ole syntynyt sattumalta vaan siihen on vaikuttanut linnoituksen pitkä historia sekä maiseman eteen tehty suunnitelmallinen työ.
Suomenlinnan hoitokunnassa työskentelee sesongista riippuen toistakymmentä työntekijää, jotka pitävät huolta Suomenlinnan kulttuurimaisemasta. Mukaan mahtuu puutarhureita, arboristeja, kausityöntekijöitä, arkkitehtejä, maisema-asiantuntijoita sekä korkeakouluharjoittelijoita.
Monipuolinen toimenkuva
Suomenlinnan hoitokunnan kunnossapitoyksikössä työskentelevät puutarhurit Henna Nykänen ja Jaakko Raidén ovat täydessä työntouhussa lokakuisena tiistaina Suomenlinnan Susisaaressa. Työparin vastuulle kuuluvat Susisaaren lisäksi sen eteläpuolella sijaitseva Kustaanmiekka.
”Syksyisin työympäristömme on hyvin kaunis ja mukavan viileä verrattuna kuumaan kesään, mutta vuodenaikana syksy on hyvin työntäyteinen, kun valmistaudutaan talven tuloon erilaisilla niitto- ja haravointitöillä.”, Jaakko kuvailee.
Hoitokunnan puutarhurit Jaakko Raidén ja Henna Nykänen tekevät töitään pääsääntöisesti Kustaanmiekalla ja Susisaaressa.
Hoitokunnan puutarhurit Jaakko Raidén ja Henna Nykänen tekevät töitään pääsääntöisesti Kustaanmiekalla ja Susisaaressa.
Vaikka vankka lajitietämys ja paikallisympäristön tuntemus ovat puutarhurille keskeisiä taitoja, puutarhurin työ vaatii hyvin laajaa osaamispalettia, joka vaihtelee vuodenajan ja luonnonkierron mukaan.
”Ei tämä työ ihan pelkästä haravoinnista koostu”, Henna virnistää ja jatkaa: ”Talvisin pidämme huolen siitä, että Suomenlinnassa on mahdollista liikkua turvallisesti lumesta ja liukkaudesta huolimatta. Talvi on myös aikaa, jolloin huollamme perusteellisesti varusteitamme, käymme koulutuksissa sekä teemme esimerkiksi puiden ja pensaiden leikkuita.”
”Syyskaudella tehdyt niittotyöt esimerkiksi teidenpientareilta helpottavat suuresti työtämme keväällä, kun keräämme talven aikana jäisille ja lumisille reiteille levitetyt sepelit pois maisemasta. Monia töitämme täytyy suunnitella pitkällä tähtäimellä, eivätkä työn kaikki tulokset näy heti”, Henna täsmentää.
”Ei tämä työ ihan pelkästä haravoinnista koostu!”
Esimerkkinä työn pitkäjänteisyydestä puutarhurit tuovat esille toisen työlleen keskeisen toimen eli tiettyjen alueiden kehityksen seuraamisen ja dokumentoinnin. Dokumentointi on tärkeä osa puutarhureiden ja hoitokunnan restaurointipalveluiden arkkitehtien ja maisema-asiantuntijoiden välisessä pitkäjänteisessä maiseman suunnittelutyössä.
”Dokumentoimme tiettyjen alueiden kehitystä ja kartoitamme eri hoitokeinojen toimivuutta. Esimerkiksi Suomenlinnan niittyalueet vaativat pitkäjänteistä suunnittelua, sillä kasvien kasvamissyklit ovat eri mittaisia. Joitain niittyalueita ei voi esimerkiksi niittää joka vuosi, sillä silloin alueen tietyt kaksivuotiset kasvit eivät pystyisi itämään, kasvamaan, kukkimaan ja tiputtamaan siemenensä voidakseen jatkaa eloaan”, puutarhurit havainnollistavat.
Dokumentointi auttaa myös pysymään tilanteen tasalla niistä Suomenlinnan kasveista, jotka vaativat erityishuomiota. Näiden kasvien siemeniä puutarhurit keräävät ja istuttavat sekä varovat niittotöissä, jotta erilaiset ympäristönmuutokset eivät uhkaa alueelle tyypillisten kasvien elinvoimaa tai monimuotoisuutta.
”Masmalo ja jänönapila!”, puutarhurit vastaavat kuorossa, kun heiltä kysytään erityishuomiota tarvitsevista kasveista.
Kesät puolestaan ovat kukkaloiston aikaa ja tarjoavat mahdollisuuden tarkastella aiemmin tehtyjen toimenpiteiden toimivuutta.
”Kesäisin luonnonkasvit ja keväällä istutetut kukat kukkivat. Kesäisin keskitymme mm. ruohonleikkuuseen ja maiseman puhtaanapitoon”, Henna luettelee.
”Kesäisin työhömme kuuluu myös kausityöntekijöiden ja harjoittelijoiden opastaminen maisemanhoitotyön saloihin. Myös erilaisten talkoopäivien sekä heinä-elokuun vaihteessa järjestettävän World Heritage Volunteers -vapaaehtoisleirin opastaminen kuuluu olennaisesti kesään”, Jaakko kertoo.
Elokuussa Jaakko opasti World Heritage Volunteers -leiriläisiä. Yhtenä talkootehtävänä oli maalata Suomenlinnan telakalla sijaitseva varasto perinteisin menetelmin.
Puutarhurien päivittäinen työskentely ympäri Suomenlinnaa herättää myös mielenkiintoa kävijöissä.
”Monet kävijät kyselevät vinkkejä käynnilleen tai pysähtyvät muuten vaan juttelemaan ja kyselemään käynnissä olevasta työstä. Suomen eksoottiset vuodenajat ovat aiheuttaneet väärinkäsityksiä. Lumisten teiden hiekoittamista on luultu lintujen ruokkimiseksi ja lehtien haravointia on ajateltu tehtävän siksi, että lehdet säilötään ensi vuotta varten”, Henna naurahtaa.
Jaakko ja Henna haravoivamassa pudonneita lehtiä Suurella linnapihalla ennen kuin lehdet maatuvat ja muuttuvat mössöksi mukulakivetysten väleihin. Osa lehdistä murskataan ruohonleikkurilla nurmikoille kasvualustaa lannoittamaan ja kuohkeuttamaan.
Ympäristönmuutokset
Muuttuva ilmasto vaikuttaa myös ympäristöön. Vuodenaikojen ja meri-ilmaston vaikutuksesta monet merilinnoituksen rakenteet ovat kovilla, mikä puolestaan työllistää muiden muassa puutarhureita.
”Teemme erilaisia viherrakennustöitä yhteistyössä restaurointipalveluiden kanssa, jos esimerkiksi mukulakivetykset tai linnoitusrakenteiden päällä olevat viherkatot ovat vaurioituneet. Vuosien välillä on myös vaihtelua. Esimerkiksi lämpöisinä ja vähälumisina talvina ei tarvitse levittää hiekoitussepeliä juurikaan, ja sen vuoksi talvella ja keväällä on enemmän aikaa muihin töihin”, Jaakko kertoo.
Laajaa työnkuvaa on värittänyt myös lähivuosien ympäristönmuutokset. Luonnonkierto ja säät ovat muuttuneet ja lämpimämpi ilma on tuonut saarille uusia tulokkaita.
”Espanjan siruetanaa ja sahapistiäistä on tavattu jonkin verran ja niitä vastaan on aloitettu toimia, jotta ne eivät leviäisi enempää. Vieraslajeina on tullut myös helposti torjuttavaa, yksivuotista jättipalsamia sekä sitkeämpää kurtturuusua. Kokeilemme erilaisia metodeja haitallisten vieraslajien torjumiseksi”, Henna kertoo.
Pudonneet lehdet kerätään kuormaajaan. Taustalla niin kutsuttu Paikallismajurintalon.
”Vaikka Suomenlinna on saari, erilaisia tulokkaita voi tulla esimerkiksi tuontimullan ja ajoneuvojen mukana tai levitä orgaanisesti ilmastonlämpenemisen myötä, kun olosuhteet muuttuvat suotuisammaksi uusille tulokkaille”, Jaakko lisää.
Haasteista huolimatta puutarhureiden hymyt eivät hyydy.
”Monipuoliset tehtävät, erilaiset työpäivät ja mahdollisuus nähdä omien kättensä jälki ovat tämän työn suola”, puutarhurit summaavat.
Teksti ja kuvat: Jaakko Koljonen/SLHK
