Tarinoita Suomenlinnasta

Suomenlinna on noin 800 helsinkiläisen koti ja vuodenajasta riippuen 400-500 ihmisen työpaikka. Maailmanperintökohteessa vierailee vuosittain noin miljoona kävijää. Kävijöiden lisäksi saarilla voi kohdata muun muassa eri alojen työntekijöitä, taiteilijoita, asukkaita, palomiehiä tai merikadetteja. Kaikki kokevat linnoituksen omalla tavallaan. Lue alta tarinoita ja ajatuksia Suomenlinnasta.

Juttu perustuu sosiaalisen median #peopleofsuomenlinna-sarjaan.

Kuvassa tyttö Miina asuinrakennuksen pihalla

Miina on Suomenlinnan asukas

Asun Suomenlinnassa perheeni kanssa. Minulla on kaksivuotias pikkusisko Nola ja myös mummini asuu naapurissa. Tykkään viettää aikaa hänen luonaan.

Suomenlinnassa on monia jännittäviä paikkoja, kuten tunneleita. Päiväkodissa minulla on paljon kavereita, joiden kanssa on kivaa leikkiä esimerkiksi piilosta. Meidän kodin pihapiiristäkin löytyy monta hyvää piilopaikkaa. Suomenlinna on myös siksi jännittävä, että tunneleissa ja pensaiden alla lymyilee mystinen Suokki-Santtu!

Salif työskentelee ISS siivouspalveluilla

Kun saavuin Suomenlinnaan ensimmäistä kertaa, ajattelin heti, että onpa upea paikka. Olen tavannut linnoituksessa työskennellessäni paljon avoimia ja kivoja ihmisiä.

Pidän Suomenlinnasta enemmän kesällä kuin talvella, koska talvella on kylmä ja linnoituksessa on kovin hiljaista. Lempipaikkani Suomenlinnassa on lauttaranta. Lauttaranta on kesäisin vilkas paikka, kun ihmisiä tulee ja menee. Tämä muistuttaa minua kotimaastani Afrikasta.

Erik Bruun on suomenlinnalainen graafikko

Kävimme vaimoni Sinikan kanssa useasti retkellä Suomenlinnassa 60-luvulla, kunnes meille tuli mahdollisuus hakea asuntoa linnoituksesta. Nyt olemme asuneet Suomenlinnassa 47 vuotta. Olen graafikko ja työpöytäni ääressä on syntynyt satojen julisteiden ja kymmenien postimerkkien lisäksi myös Suomenlinna-aiheisia töitä. Esimerkiksi tuhannen markan setelissä komeileva Kuninkaanportti on käsialaani. Setelissä on kuvattuna myös lokkiparvi, joista yhdellä on kala suussaan.

Luonto on aina ollut minulle hyvin merkityksellinen ja inspiraation lähde monille töilleni. Mielestäni Suomi järvineen ja saarineen on maailman kaunein maa. Näin 91 vuoden iässä työpöytäni ääressä syntyy edelleen luontoaiheisia töitä. Luonto on koko ajan läsnä Suomenlinnassa. Asumme aivan meren rannassa Pikku Mustasaarella Merisotakoulun naapurissa. On aina mielenkiintoista kurkistaa ikkunasta ja katsoa mitä eri linnut puuhaavat talomme pihapiirissä.

Miina Manninen työskentelee telakalla

Minulle oli täysin selvää opiskellessani puusepäksi, että halusin suorittaa harjoittelun Suomenlinnan telakalla, missä perinteisiä puuvenepurjealuksia kunnostetaan. Pääsin suorittamaan harjoitteluni Svanhild- laivalle, johon tehtiin talven aikana peräremontti. Puusepäksi valmistuttuani olen työskennellyt telakalla useamman talven. Tällä hetkellä päätehtäväni on olla laivanveistäjän apupoikana Astrid- laivan kylkiremontissa. Kesäisin työskentelen laivoilla kansimiehenä.

Työskentelyn lomassa pidän Vapaamuija- youtube kanavaa, johon julkaisen kerran viikossa kuvaamiani videoita muun muassa remontin etenemisestä, yksityiskohdista ja eri työmenetelmistä. Meillä on kiva työporukka, joka keksii kanssani uusia ideoita videoiden kuvaamiseen. Suomenlinnan telakka on miljöönä erityinen. Aikaisin aamulla on ihanaa pukeutua lämpimästi työvaatteisiin, kävellä telakan altaan pohjalle lumen narskuessa jalkojen alla ja katsella kirkasta tähtitaivasta. Isojen laivojen välissä tervan tuoksussa on kotoisa ja turvallinen olo.

Kaj työskentelee palomiehenä Suomenlinnassa

Tein ensimmäisen työvuoroni Suomenlinnan pelastusasemalla pian valmistumiseni jälkeen vuonna 2005. Linnoituksen pelastusasemalla päivystää aina kaksi palomies-ensihoitajaa. Kalustonamme on paloauto, ambulanssi ja vene. Suuremmissa onnettomuuksissa saamme nopeasti mantereelta vahvistusta. Meritoiminta liittyy vahvasti Suomenlinnan pelastusaseman tehtäviin. Sijaintimme on oivallinen, joten myös meripelastustehtävät sekä ensihoitotehtävät eri saarille tulevat ensisijaisesti Suomenlinnan päivystävälle yksikölle.

Pelastusasema sijaitsee Iso Mustasaarella, mutta on aika huomaamaton. Satunnaiset kävijät tulevat usein ihmettelemään paloautoa, jos se sattuu seisomaan aseman pihassa. Monelle on tullut yllätyksenä, että linnoituksessa on miehitetty pelastusasema toukokuusta lokakuuhun. Talvikaudella kuljemme Suomenlinnan ja mantereen väliä merenalaista huoltotunnelia pitkin. Suomenlinnassa asuu noin 800 asukasta ja täällä vierailee noin miljoona kävijää vuodessa. On hienoa, että Suomenlinnassa on edelleen toimiva pelastusasema.

Merja ja Virpi ovat Saarikerhon ohjaajia

Ohjaamme Suomenlinnan päiväkodin yhteydessä toimivaa Saarikerhoa, joka on suunnattu kotihoidossa oleville lapsille. Tulemme linnoitukseen parina päivänä viikossa muutamaksi tunniksi ulkoilemaan lasten kanssa. Käymme muun muassa leikkipuistoissa, tunneleissa, pulkkamäessä ja joulukuussa kiertämässä linnoitustontun reittiä. Matkat taittuvat leikkien ja laulaen.

Suomenlinna on oivallinen paikka järjestää kerhotoimintaa lapsille, koska tekemistä ja ihmeteltävää riittää. Tulemme linnoitukseen säällä kuin säällä ja olemme ulkona niin paljon kuin mahdollista. Merjalle Suomenlinna oli entuudestaan tuttu, mutta Saarikerhon myötä hän tuli ensimmäistä kertaa talvella Suomenlinnaan. ”Tämähän on talvella aivan mahtava paikka!” Tulemme keskenämme hyvin toimeen ja kerhopäivät tuovat vaihtelua työpäiviin. Kutsumme itseämme Myrskyluodon Maijoiksi, koska me emme kavahda Suomenlinnan tuulisia päiviä vaan nautimme niistä!

Jani on syntyperäinen suomenlinnalainen

Suomenlinna on minulle monella tapaa merkityksellinen paikka. Olen syntynyt täällä ja osa perheestäni asuu linnoituksessa edelleen. Pelaan ammatikseni biljardia ja käyn treenaamassa pelaamista Suomenlinnassa aktiivisesti. Isäni, joka on moninkertainen SM- mestari biljardissa ehdotti lajia minulle, kun jouduin jättämään jalkapallon loukkaantumisen vuoksi. Innostuin biljardin pelaamisesta heti.

Suomenlinnassa sijaitsevan treenihuoneeni seinälle onkin jo kertynyt mukavasti pokaaleja, muun muassa 14 SM-tason mitalia. Meidän perheessä laji on siirtynyt isältä pojalle, mutta itse asiassa biljardilla on jo pitkä historia Suomenlinnassa. Suomenruotsalainen Anders Byström pääsi Viaporiin ravintolan pitäjäksi 1754 linnoitustöiden ollessa kovassa vauhdissa. Hän hankki oikeudet biljardin pitoon ja toi lajin ensimmäisenä Suomeen. Koen siis tärkeäksi, että voin edelleen jatkaa lajin pelaamista lapsuuden maisemissa kotisaarella.

Pekka työskentee Suomenlinnassa

Minusta piti tulla alun perin maanviljelijä, mutta mutkien kautta olen päätynyt töihin Suomenlinnaan. Työskentelin täällä ensimmäisen kerran 2006, joten useampi vuosi linnoituksessa on tullut nähtyä. Työskentelen perheyrityksessä Kari Helenius KY:llä, joka tekee maanrakennukseen ja luonnonkivitöihin liittyviä urakoita eripuolilla Suomenlinnaa. Ajan paljon eri koneita, mutta tykkään myös tehdä käsilläni töitä. Esimerkiksi muurikorjaukset ja kivien hakkaaminen ovat pitkäjänteistä ja mielenkiintoista työtä.

Suomenlinna paikkana tuo lisähaastetta. Esimerkiksi tänä syksynä korjasimme sortuneen muurin, joka sijaitsee Kustaanmiekalla rannan puolella. Sortuneeseen muuriin pääsi käsiksi vain mereltä päin. Hyvän ja ammattitaitoisen työporukan kanssa on onneksi helppoa ja turvallista suoriutua haastavistakin töistä. Vaikka olen työporukkamme vanhin, opin nuorilta koko ajan uutta. Linnoituksessa on varsinkin kesäaikaan paljon kävijöitä, mikä tulee ottaa huomioon koneilla työskenneltäessä. Saan hymyn huulille, kun kävijät vilkuttelevat meille ohi kulkiessaan ja osa jää ihmettelemään ja kuvaamaan työskentelyämme.

Esa on suomenlinnalainen taiteilija

Päädyin Suomenlinnaan vuonna 1998, kun sain linnoituksesta työhuoneen ja pian sen myötä asunnon. Siitä asti minulla on ollut halu elävöittää Suomenlinnaa ja sen kulttuurielämää. Olen ollut esimerkiksi perustamassa musiikkitapahtuma Viaporin Jazzia ja taidekahvila Jääkellaria.

Työhuoneellani työstän tällä hetkellä erilaisia teoksia muun muassa nauloista. Taiteen tekemiseen ja kulttuuritapahtumien tuottamiseen tuo valtavasti lisäarvoa se, että Suomenlinna on maailmanperintökohde.

Seppo työskentelee seppänä telakalla

Yritykseni Star-Welding toimii Suomenlinnan kuivatelakalla, jossa työtä riittää ympäri vuoden. Telakka on vilkastunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja sen toiminta on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Telakalla kunnostetaan talven aikana mm. vanhoja suomalaisia perinnealuksia, joihin olen vuosien saatossa takonut tuhansia pultteja.

Muutin perheeni kanssa Suomenlinnaan vuonna 1996. Suomenlinnan eteläpuolen rannoilta avautuu hienot maisemat, mutta erityisesti nautin, kun Suomenlinnaan rantautuu kunnon lumimyrsky!