Ruotsalainen kausi
Rakentaminen alkaa
Vuonna 1747 Ruotsin kuningas Fredrik I hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan Helsinki edussaarineen ja Degerby (myöhemmin Loviisa) linnoitettaisiin. Helsinkiin oli tarkoitus rakentaa mittava place d’armes eli keskuslinnoitus ja Degerbyhyn rajalinnoitus. Suunnitelman kaksoislinnoituksesta oli laatinut nuori tykistöupseeri Augustin Ehrensvärd.
Ehrensvärdin suunnitelmassa Viaporin tuleva linnoitus oli ainoastaan osa Helsinkiin kaavailtua rakennelmaa, jossa mantereen linnoitusketju yhdessä merilinnoituksen kanssa olisi muodostanut tukikohdan sekä laivastolle että armeijalle.
Linnoitustyöt alkoivat vuonna 1748. Helsingissä Ehrensvärdille paljastui odottamattomia ongelmia. Kaupunki oli tuolloin vielä 1500 asukkaan takapajuinen kylä, joka ei tarjonnut juurikaan yösijoja tuhansille linnoitustyöhön osallistuneille työntekijöille, saati kunnollisia materiaaleja tai välineitä. Rakennusaineita jouduttiin tilaamaan läheisistä pitäjistä. Ehrensvärd valitteli myös työmiesten karkaamisia.
Linnoitussuunnitelmaa rajataan
Jo ensimmäisen rakennusvuoden jälkeen mittavaa linnoitussuunnitelmaa rajattiin. Resurssit eivät riittäneet hankkeen toteuttamiseen, eikä armeijan sotilaita ollut kylliksi miehittämään koko valtavaa linnoitusrakennelmaa. Lisäksi sekä Helsingin että työn alla olevan merilinnoituksen puolustaminen samanaikaisesti olisi ollut toivotonta.
Rakennustöissä jouduttiin usein turvautumaan spontaaneihin ratkaisuihin riittävän tarkkojen ohjeiden puutteessa. Vuonna 1750 päätettiin jäädyttää kaikki Helsingin-puoleiset linnoitustyömaat, joiden osalta suunnitelma jäi ikuisesti alkutekijöihinsä. Ehrensvärd piti linnoitustöiden keskeytymistä väliaikaisena ja uskoi, että hänen suunnitelmansa kaksoislinnoituksesta toteutuisi kokonaisuudessaan jonakin päivänä.
Hankkeen supistamisen myötä resurssit Helsingissä keskitettiin merilinnoituksen rakentamiseen.
Nimeksi Sveaborg
Vuonna 1750 kuningas Fredrik I hyväksyi Ehrensvärdin nimiehdotuksen linnoitukselle, joka kuului Sveaborg, joka suomeksi taipui nimeksi Viapori. Nimen tarkoituksena oli korostaa, että uusi linnoitus ja koko Suomi kuuluivat erottamattomasti Ruotsin valtakuntaan.
Viaporin linnoituksen rakentamisen syyt liittyvät Ruotsin 1700-luvulla kokemiin sotilaallisiin tappioihin ja suurvalta-aseman menettämiseen.
Ruotsi oli noussut suurvallaksi 1600-luvun mittaan, kun se valtasi huomattavia alueita Pohjois-Euroopassa ja Itämeren ympäristössä. Valtakunnan sotaonni kuitenkin kääntyi vuosisadan vaihtuessa. Venäjän keisari Pietari Suuri pyrki laajentamaan valtakuntaansa ja valtaamaan mahdollisimman laajoja alueita Suomen rannikolta.
Uudenkaupungin rauhan aluemenetykset
Vuonna 1700 alkoi suuri Pohjan sota, joka kesti vuoteen 1721. Tuolloin Uudessakaupungissa solmitussa rauhassa Ruotsi menetti kaikki Suomenlahden etelän puoleiset maakuntansa ja huomattavia osia itäiseltä rajaltaan.
Samalla se menetti kaikki Venäjän vastaisen rajansa linnoitukset, ja Ruotsin suurvalta-aika oli lopullisesti päättynyt.
Venäjästä ylivoimainen sotilasmahti
Parikymmentä vuotta suuren Pohjan sodan jälkeen Ruotsi pyrki valloittamaan takaisin menettämiään alueita vuosina 1741–1743 käydyssä hattujen sodassa. Tuloksena oli, että Venäjä miehitti Suomen alueen uudestaan. Rajansiirtojen seurauksena Ruotsi oli nyt menettänyt merkittävän osan puolustuslinnoituksistaan Venäjälle.
Uudelleen rajatulla Suomen alueella oli enää kolme linnaa, jotka olivat sotateknisesti vanhentuneita. Rannikko oli avoin hyökkäyksille, sillä suojana ei ollut yhtään sotilaallista satamaa. Venäjä puolestaan oli perustanut Tallinnan ja Kronstadtin laivastotukikohdat, joista jälkimmäinen suojasi uutta pääkaupunkia, Pietaria. Venäjästä oli kasvanut ylivoimainen sotilasmahti.
Linnoituksen rakentamisesta päätetään
Kysymystä Suomen linnoittamisesta käsiteltiin Ruotsin valtiopäivillä useaan otteeseen 1700-luvun alkupuoliskolla, mutta hankkeen aloitusta siirrettiin sen kalleuden vuoksi. Hattujen sodan päättänyt venäläinen miehitys kuitenkin teki linnoittamisen aloittamisen välttämättömäksi.
Vuoden 1747 valtiopäivillä päätettiin rakentaa keskuslinnoitus laivastotukikohtineen Helsinkiin ja rajalinnoitus Loviisan edustalle Degerbyhyn.