Elämää linnoitus­kaupungissa

Ehrensvärdin aikana Viaporista rakentui arkkitehtonisesti tärkeä linnoitus­kaupunki. Linnoitus oli väestömäärältään paljon suurempi kuin 1700-luvun Helsinki. Linnoitus­laitteiden lomaan muodostettiin kaupunkiaukioita ja niistä tunnetuin, Linnanpiha, muodostaa edelleen linnoituksen keskusaukion.

Ruotsin tuon ajan merkittävimpien arkkitehtien Carl Hårlemanin ja Jean Eric Rehnin vaikutus näkyy Ehrensvärdin kauden rakennuksissa. Kustavilaisella ajalla Viaporin rakentamisessa korostui sen sijaan käytännöllisyys.

Viaporin linnoituksen rakennustyö oli aikakauden suurin rakennustyömaa ja sen vaikutus Etelä-Suomen alueelle oli huomattava. Linnoitustyö vaurastutti erityisesti piskuista Helsinkiä. Kaupunkiin perustettiin verstaita, ja sinne asettui kauppias Sederholmin kaltaisia tavaran­toimittajia, jotka toimittivat tarpeita linnoitustöitä varten.

Elämä Viaporissa

Rakennustyössä linnoitukseen tuodut sotilaat asuivat ahtaasti ja arki linnoitus­töissä oli ankeaa. Kesäkuukaudet olivat ahkeraa rakennustyötä, mutta talveksi joukot kotiutettiin kotiseuduilleen. Linnoituksessa työskenteli runsaimmillaan noin 6000 henkeä. Suurin osa asukkaista oli linnoituksessa rakennuksilla työskennelleitä sotilaita ja siviiliväestön osuus oli pieni.

Uudessa linnoituksessa kärsittiin jatkuvasta asuntopulasta. Kookkaista kasarmi­rakennuksista mainittakoon Nooakin arkki joka valmistui 1780-luvulla. Augustin Ehrensvärdin rakennus­suunnitelmaan kuului kurtiinitalojen rakentaminen – nämä linnoitteet toimivat sekä asuin- että hyötykäytössä. Viaporiin rakennettiin myös puutaloja.

Vilkasta seura­elämää ja karuja talvia

Ruotsalaisella kaudella Viapori oli kulttuurikeskus, jossa upseerit elivät vilkasta seuraelämää. Vuonna 1800 Viaporissa vieraillut Daniel Clarke kuvaili innostuneesti tätä seurapiiriä: ”Viaporin upseerit asuvat varsin mukavasti ja kaikki ovat tuoneet perheensä mukanaan. Linnoituksen seuraelämä on vilkasta. Tanssiaisissa ja kutsuilla nähdään yli neljäkymmentäkin naista, ja monet heistä ovat todellisia kaunottaria”.

Erityisesti talvikaudella elämä hyisessä linnoituksessa oli karua. Talvella 1781 paikallismajuri Abraham de Frese raportoi siitä kuinka kaksi tai kolme sutta uhkaili hänen lemmikki­karhujaan ja suuri osa linnoituksen kissoista ja koirista päätyi susien suuhun.

Augustin Ehrensvärdin toimesta perustettiin erityinen lasten koulu. 1760-luvulla Viaporiin perustettiin myös laivapoika­koulu, jossa opiskeli pääosin suomalaisten sotilaiden lapsia.