Kunnossapitopalvelut pitää huolta Suomenlinnan infrastruktuurista ja logistiikasta
Kunnossapitopalvelut pitää huolta Suomenlinnan kaupunginosan infrastruktuurista ja logistiikasta haastavasta merellisestä sijainnistaan huolimatta.
Suomenlinna on yksi Helsingin kaupunginosista, joka muista kaupunginosista poiketen sijaitsee keskellä merta, aivan avomeren laidalla. Vaikka merellinen sijainti on lähtemätön osa kaupunginosan identiteettiä ja historiaa merilinnoituksena, se luo myös vaativan toimintaympäristön.
”Sijainti logistisesti haastavasti saarella, meri-ilmaston vallitessa, uuden ja vanhan tekniikan risteyksessä tekee Suomenlinnan sijainnista kiinnostavan ja osin haastavankin”, kuvailee kunnossapitopäällikkö Petri Lyytikäinen.
Kunnossapitopäällikkö Petri Lyytikäinen taustallaan kunnossapitoyksikön päämaja eli Iso Mustasaarella sijaitseva rakennus C62.
Petri työskentelee Suomenlinnan hoitokunnan kunnossapitopalveluissa ja johtaa yksikön toimintaa. Yksikkö koostuu useista tiimeistä, jotka vastaavat muun muassa merilinnoituksen kiinteistöhuollosta ja rakentamisesta, kuljetuslogistiikasta, maisemanhoidosta sekä konepajasta, joka osaltaan pitää huolta yksikön työvälineiden ja -koneiden kunnosta.
Yhdessä kunnossapitopalvelut vastaavat siitä, että Suomenlinna on toimiva ja turvallinen kaupunginosa.
”Meillä on rakentunut täällä monia hienoja uria, jossa aikoinaan tänne esimerkiksi harjoitteluun tai siviilipalvelukseen tulleet ovat näyttäneet kyntensä ja olemme pyrkineet antamaan heille mahdollisuudet kehittyä, oppia uutta ja saada uusia vastuita. Olemme voineet tarjota mahdollisuuksia ja toisaalta myös kouluttaa porukkaa omiin tarpeisiimme”, Petri pohtii.
Digitaalisuus ja teknologia apuna yksikön moninaisessa työssä
Kunnossapitopalvelut tarjoavat palveluitaan merilinnoituksen muille toimijoille. Kunnossapitopalvelut ovat tehneet useita sopimuksia saarella toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa esimerkiksi kiinteistöhuollon ja maisemanhoidon tiimoilta.
”Vaikka teemmekin laaja-alaisesti ympäristön ja rakennuksen ylläpitoon liittyvää työtä, kaikessa on tietynlainen asiakaspalveluhenkisyyden pohjavire. Meidän asunnoissamme on monta sataa asukasta, joille tarjoamme isännöinti- ja kiinteistönhuoltopalveluita. Toisaalta vastaamme esimerkiksi Helsingin kaupungille ja muille viranomaisille tiettyjen alueiden kunnosta ja niin edespäin”, Petri summaa.
Petri kuvailee kunnossapitopalvelua ensivasteyksiköksi, jonka pitää olla alati valmiina havainnoimaan muuttuvaa ympäristöä ja auttamaan asukkaita, kävijöitä ja asiakkaita.
”Meillä on kiinteistöhuollon 24/7-päivystys vuokralaisia varten, jotta apua on saatavilla, mikäli jotain menee rikki. Kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti meillä on lumipyryn sattuessa aurat aamuyöstä alkaen töissä, jotta loppu linnoitus voi herätä levollisin mielin työmatkalleen ja liikkuminen on turvallista läpi vuoden.”
Uudet digitaaliset apuvälineet mahdollistavat tehokkaan viestinnän hoitokunnan ja asiakkaiden välillä sekä saumattoman yhteistyön ja tilannekuvan säilymisen eri tiimien välillä.
Suomenlinna on kaupunginosa ja satojen helsinkiläisten koti
”Käytämme muun muassa kiinteistöjohtamisohjelmistoa, joka kulkee mobiilisti mukana kaikkien työntekijöidemme taskussa. Näin ollen linnoituksen yrittäjien ja asukkaiden huolet saavuttavat palvelupyyntöjen muodossa nopeasti kiinteistönhuoltajat, sähkömiehet ja putkimiehet, jotka puolestaan tiimiensä johtajien kanssa tekevät tilannearvion siitä, kenen ammattitaitoa tarvitaan ja minkälaisella aikataululla ongelma saadaan hoidettua”, Petri kuvailee.
Ohjelmisto toimii myös mukana kulkevana arkistona kunnossapitopalveluiden työntekijöille.
”Talotekniikkaa on modernisoitu ja paranneltu 1970-luvulta asti erilaisissa sykleissä. Se on johtanut siihen, että meillä on käytössä täällä aika monen aikakauden tekniikoita, joita on yhdistetty toisiinsa. Koostettu ja arkistoitu data eri kiinteistöjen huoltotoimenpiteistä ja eri aikakausien järjestelmistä on meille arvokasta ja se säilöö tietoa, joka voisi muuten jäädä ”hiljaiseksi tiedoksi”, Petri pohtii.
Teknologinen kehittyminen on myös mahdollistanut erilaisten ongelmien havainnoimisen aikaisemmassa vaiheessa. Esimerkiksi yhteistyö ja pilotointihanke sähköistä tomografiaa kehittävän Deep Scan Techin kanssa on poikinut hyviä tuloksia ja tarjonnut mahdollisuuden saada korvaamatonta tietoa esimerkiksi erilaisten maankuorenkerrosten, veden tai rakennusten osien läpi.
”Se säästää vaivaa ja aikaa, kun ei tarvitse purkaa seiniä tai kaivaa maata, jotta tietäisimme missä kunnossa piilossa oleva tekninen infra on. Saamme helposti tietoa, jonka pohjalta voimme toimia ennaltaehkäisevästi”, Petri kehuu.
Asuntokorjauksia ja ilmastonmuutoksen tuomia haasteita
Kunnossapitopalveluiden lähitulevaisuudessa siintää useita tuttuja tehtäviä: linnoituksen rakenteiden ja asuntojen korjaamisen sykli etenee tapansa mukaisesti ja työntekijöiden työoloista pidetään huoli työvälineitä ja -kulkuneuvoja tarpeen tullen kilpailuttamalla ja korvaamalla tehokkaammilla tai ympäristöystävällisemmillä.
”Niin sanottua Nousevan auringon taloa lukuun ottamatta olemme saaneet Iso Mustasaaren Varuskuntakorttelin remontit valmiiksi. Lähivuosien fokus peruskorjaussyklin osalta siirtynee Susisaareen tiettyihin kohteisiin ja Länsi-Mustasaarelle, näiden alueiden rakennuksissa viimeisimmistä laajemmista remonteista on jo tovi aikaa”, Petri kertoo.
Asuntoremontit työllistävät laajasti hoitokunnan puuseppiä, maalareita sekä sähkö- ja putkimiehiä. Tänä vuonna hoitokunta on saanut valmiiksi viitisenkymmentä asuntoremonttia.
”Määrä on suuri ja se vaatii monenlaista yhteistyötä ja koordinointia kunnossapitopalveluiden, alihankkijoiden, asukkaiden ja isännöinnin kesken. Remontoimme asuntoja pääsääntöisesti asukkaiden muuttaessa pois, joten toisinaan remontit voivat olla suuriakin, jos asunnossa on asuttu yhtä jaksoisesti vuosikymmeniä”, Petri kertoo.
Petri alleviivaa, että Suomenlinnan muureja ja valleja ei tule unohtaa korjaussyklin ulkopuolelle.
”Vaikka niissä ei asu ihmisiä, ne ovat lähtemätön osa tätä paikkaa ja toisaalta esimerkiksi kävijäturvallisuutta. Resursseja tulee ulottaa niidenkin ylläpitoon.”
Ilmastonmuutos ja siitä seuraavat ääri-ilmiöt sekä ympäristönmuutokset, kuten lämpöisempi ja sateisempi ilmasto tulevat Petrin mukaan altistamaan infrastruktuurin ja teknisen infrastruktuurin aiempaa kovemmalle rasitukselle.
”Tuskin minkäänlaisia kaupunkitulvia tulee, sillä lisääntyvät sateet imeytyvät ihan hyvin maastoon tai valuvat mereen. Mutta sateet joka tapauksessa lisää eroosiota, mikä kohdistuu muureihin, valleihin ja näkyvän infrastruktuurin lisäksi tekniseen infrastruktuuriin, joka kulkee maan alla. Tämä tullee lisäämään töitämme tulevaisuudessa.”
Haasteista huolimatta Petri luottaa yksikkönsä kykyyn hoitaa hoitokunnan keskiössä olevaa ydintehtävää maailmanperinnöksi luetteloidun merilinnoituksen suojelemisesta ja säilyttämisestä tuleville sukupolville.
”Meillä on tässä aika suuri vastuu ja melko pieni porukka. Mutta onneksi meillä on motivoitunut ja yhteen hiileen puhaltava porukka, jolle Suomenlinnan arvostus tulee ikään kuin selkärangasta ja se, että miksi tätä työtä tehdään, on hyvin selvää.”
Kuvat ja teksti: Jaakko Koljonen/SLHK
