Kaponieeri Delwigin ja ravintola Walhallan kunnostustyöt vuosina 2021-2026
Suomenlinnassa tehtävät restaurointityöt ovat jatkuva prosessi. Viime vuosina Suomenlinnan hoitokunnalla on ollut työn alla muun muassa linnoittamisen varhaisimmassa rakennusvaiheessa 1750-luvulla Kustaanmiekalle valmistunut kaponieeri Delwig, johon rakennettiin 200 vuotta valmistumisensa jälkeen ravintola Walhalla.
Kaponieeri Delwig ja nykyisin pizzeriana toimiva kaponieeri Boije rakennettiin alun perin Kustaanmiekan salmea vartioivien linnoituslaitteiden välisen vallihaudan puolustamiseen. Delwig on toiminut myös miehistön majoitusrakennuksena ja tilassa on ollut suuret lämmitysuunit. Delwigin tunnelmaa luovat kapeat ikkunat ovat ampuma- ja kivääriaukkoja.
1950-luvulla kaponieerit Boije ja Delwig kunnostettiin ensimmäistä kertaa ravintolaksi arkkitehti Aulis Blomstedtin suunnitelmin. Helsingin olympialaisiin vuonna 1952 auennut ravintola Walhalla valjasti Delwigin kauniit tiiliholvit hienostuneeksi ravintolamiljööksi.
Kustaanmiekan linnoituksen linnoitusrakenteet numeroituna ja nimettynä. Ravintola Walhalla sijaitsee numero 10:ssä eli kaponieeri Delwigissä.
Kontregardi Hoppen sekä kaponieerien Boije ja Delwig muodostaman ravintolakokonaisuuden pohjapiirros.
1970-luvun lopulla ravintolaa jouduttiin uudistamaan. Uudistuksen arkkitehteinä toimi jälleen Aulis Blomstedt sekä hänen poikansa arkkitehti Severi Blomstedt. 1950-luvulta asti kesäkäytössä ollut ravintola liitettiin tuolloin kunnalliseen lämpö-, vesi- ja viemäriverkkoon. Saman rakennushankkeen yhteydessä kaivettiin esiin myös bastioni Zanderin suojaksi rakennetun kontregardi Hoppen perustukset. Pitkän pohdinnan jälkeen 1800-luvun jälkipuoliskolla sortunut ja purettu Hoppe päätettiin rekonstruoida vuoden 1766 mukaiseen asuun, ja sen ampumatasanteelle rakennettiin terassi ravintolan käyttöön.
Kuva työmaalta joulukuussa 1979, kun kontregardi Hoppea rekonstruoidaan. Kuva: Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkisto
Kontregardi Hoppen työmaalta kesällä 1980. Kuva: Suomenlinnan hoitokunnan kuva-arkisto
1980- ja 2020-lukujen välillä Delwigiin tehtiin huoltotöitä ja useita pieniä ja suurempia korjauksia ja muutoksia, kuten kattoterassin laajentaminen sekä ravintolan keittiön talotekniikan uusiminen.
Vuonna 2021 aloitetun kunnostushankkeen lähtökohtana oli pitkäaikaisen ravintoloitsijan lopettamisen myötä tarjoutunut tilaisuus perehtyä ja kartoittaa Delwig-salin mahdollisia kosteusongelmia sekä löytää ratkaisuja erilaisiin taloteknisiin ongelmiin, sillä Walhalla vaati tiuhaan käyntejä Suomenlinnan hoitokunnan kiinteistöhuoltajilta.
Rakennuksen runkoviemärin korjaaminen oli välttämätöntä. Myös ravintolasalin vanhanaikaisen ja energiasyöpön lämmitysjärjestelmän parantaminen oli ajankohtaista. Ravintolan betonirakenteisten uudisosien tasakatto oli niin ikään aiheuttanut vuosien varrella useita huoltotoimia, kun keväisin lumien sulaessa osa sulamisvesistä valui rakennuksen sisään. Koska rakennus on arkkitehtuuriltaan arvokas ja suojeltu, kaiken korjauksen arkkitehtonisena lähtökohtana oli vuoden 1982 asun säilyttäminen.
”Koska velvollisuutenamme on suojella Suomenlinnan rakennuksia, kunnostushankkeet vaativat laajaa selvitystyötä ja tarkkuutta, sillä haluamme purkaa mahdollisimman vähän ja säilyttää mahdollisimman paljon. Tässä hankkeessa kunnostettavien kohteiden laajuus aukesi kuin maatuskanukke. Hanke kasvoi sitä mukaa, kun kaivuu-, purku- ja selvitystyöt etenivät”, kertoo hankkeen toisena projektinvetäjänä toimiva Suomenlinnan hoitokunnan yliarkkitehti Tuija Lind.
Kattava selvitystyö kunnostamisen pohjana
Tilassa oli ollut hajuhaittoja, jotka paikannettiin pian kosteusongelman aiheuttamaksi.
”Vuosien 2021 ja 2022 vaihteessa teimme ja tilasimme Delwigiin useita rakennetutkimuksia, kosteusmittauksia sekä koekuoppia, joilla paikannettiin kosteuteen liittyviä ongelmia. Vuonna 2022 ja 2023 teimme samanaikaisesti lisää tutkimuskaivauksia, pieniä purkutöitä sekä hulevesien ohjaukseen tähtääviä maisematöitä ja muurinkorjauksia”, Lind kertaa.
Suomenlinnan hoitokunnan rakennuttaja Martti Pitkänen, korjaushankkeen toinen projektinvetäjä korjausrakentamisen asiantuntija Sampo Ahola sekä yliarkkitehti Tuija Lind Walhallan ravintolasalissa syyskuussa 2025. Kuva: Jaakko Koljonen/SLHK
Delwigin kattorakenteet olivat aiempina vuosikymmeninä vuotaneet toisinaan vettä keväisin, kun lumet ovat sulaneet.
”Delwigin vedenohjauskanavat ja räystäät olivat nopeasti vaihtelevien lämpötilojen seurauksena aika ajoin jäätyneet ja siten tukkeutuneet, minkä vuoksi vettä oli kerääntynyt katolle ja valunut vääriin paikkoihin. Jäätyminen on myös johtanut tilanteeseen, jossa vesi valuu räystäältä seinään, eikä maahan.” Delwigin muureja ulkopuolelta peittänyt valkoinen sementtirappaus oli puolestaan liian tiivistä, mikä hidasti rakenteiden kuivumista.
”Kesällä 2024 vanha sementtislammaus poistettiin kokonaisuudessaan ja syksyn aikana julkisivut slammattiin laastilla, joka antaa kivimuurille mahdollisuuden hengittää. Myös viherkaton vedenohjausta paranneltiin ja lopulta yläpohjan vesieristys uusittiin”, toteaa korjausrakentamisen asiantuntija Sampo Ahola. Mittavista julkisivu ja yläpohjatöistä osan suoritti Suomenlinnan vankila rakennusmestari Kari Suomisen johdolla, ja osan teki Mikkelin Kivityöt Oy.
Slammaamisella tarkoitetaan kevyen kalkkipitoisen laastin levittämistä harjalla ohuena kerroksena rakennuksen julkisivuun.
Tämän lisäksi kosteutta tilaan oli tullut muualtakin.
”Tutkimuksissa selvisi, että linnoituksen rakentamisvaiheessa toteutetut, ruotsalaisten tekemät vedenpoistojärjestelmät eivät toimineet täydellisesti enää tänä päivänä”, Lind kertoo viitaten Kustaanmiekan sadevesijärjestelmään, jossa ampumatasanteille ja kasematteihin ohjautuvat hule- eli sade- ja sulamisvedet ohjattiin erilaisia maanpäällisiä ja maanalaisia vesikanavia pitkin mereen.
”Koska vedenpoistojärjestelmä oli tukkeutunut, kaikki kaponieeri Delwigin yläpuolisen bastionirintama Zander-Lantingshausenin hulevedet kulkeutuivat Delwigin alla sijaitseviin tukossa oleviin vesikanaviin, eikä suunnitellusti pois rakennuksen alta eteenpäin Kuninkaanportin kautta mereen. Tällä hetkellä Delwigin ja Zanderin väliin paikannetulla valuma-alueella parannetaan hulevesien ohjaamista hoitokunnan rakennuttaja-arkkitehti Pia Kurjen suunnitelmien mukaan”, Lind kertoo.
Ravintolasalin suojellusta, kosteuden vaurioittamasta puulattiasta jouduttiin luopumaan.
”Yritimme aluksi säästää puulattiaa poistamalla vain ylätasanteen, johon mm. maapinnan kohoamisesta johtuen oli ohjautunut hulevesiä vuosikymmeniä. Tutkimusten myötä kävi ilmi, että lattian kunto ei mahdollistanut edes osittaista säilyttämistä. Valitettavasti jouduimme purkamaan koko lattian ja teettämään uuden”, Lind harmittelee.
Toisaalta lattian purkaminen johti kiinnostavaan löytöön, kuten Suomenlinnan kohteissa usein käy. Purettaessa kävi ilmi, että lattian alla kulki kaksi käytävää, jotka eivät olleet entuudestaan tiedossa, eikä lattialuukkuista ollut merkintöjä 1950- ja 1980-lukujen suunnitelmissa. Nyt jälkeenpäin tiedetään, mitä ohuella viivalla piirretty neliö venäläisissä 1800-luvun lopun piirustuksissa tarkoittaa.
Yliarkkitehti Tuija Lind ravintosalin alta löytyneessä vedenpoistokanavassa syyskuussa 2025. Kuva: Jaakko Koljonen/SLHK
”Käytävät vaikuttavat olevan ruotsalaisten suunnittelemia veden poistoon tarkoitettuja kanavia. On hienoa, että kyseiset kanavat löytyivät, sillä mm. bastioni Zanderilta valuvaa vettä oli kertynyt tukkeutuneisiin kanaviin, ja aiheuttanut osaltaan kosteutta alapohjaan”, Lind epäilee ja lisää löydön helpottavan tilan kuivana pitämistä.
Modernia talotekniikkaa kiviholveihin
Hoitokunnan viime vuosikymmeninä tekemien remonttien ylläpitävän luonteen vuoksi Delwigissä on myös tehty lukuisia uudistuksia esimerkiksi talotekniikkaan. Sen lisäksi, että rakennussuojelustatus luo kunnostamiseen tietyt raamit, myös rakennuksen toiminta ravintolana nostaa tilan hygieniavaatimuksia.
”Olemme uusineet esimerkiksi keittiötilojen lattiat, jotka olivat nähneet jo parhaat päivänsä. Sen lisäksi esimerkiksi runkoviemäri sekä rasvanerotuskaivo valvontajärjestelmineen on uusittu, vesiputkiston kunto on tarkastettu ja asiakas-wc-tiloja kunnostetaan parhaillaan”, kertoo Suomenlinnan hoitokunnan tekninen isännöitsijä Oskari Reipas.
”Ravintolasalin puolella syksyn työrupeamassa on lämmitys-, sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmän parantaminen. Samassa yhteydessä valaistuksen ohjaus uusitaan ja palo- ja turvatekniikkaa päivitetään. Kun muut työt ovat valmiita, luvassa on vielä liuta korjaus- ja huoltomaalaustöitä.”
Suomenlinnan hoitokunnan korjausrakentamisen asiantuntija, ja kunnostushankkeen toinen projektinvetäjä, Sampo Ahola kertoo ravintolasalin lämmityksessä hyödynnettävän vanhoja ja uusia ratkaisuja.
Rakennuttaja Pitkänen ja yliarkkitehti Lind Walhallan ravintolasalissa. Kuva: Jaakko Koljonen/SLHK.
”Tilan lämmitys hoituu puulattian alle jäävien kanavien avulla, jota pitkin pusketaan lämmintä ilmaa ravintolasalin jokaiseen kolkkaan. Ensimmäisen kerran lattian alla kulkevat hormit rakennettiin Blomstedtin tekemien remonttien aikana. Uutena asiana vanhaan uunien keskihormiin asennetaan ilmalämpöpumppu, joka tehostaa lämmitystä ja ilmankiertoa. Uusi ratkaisu tilan lämmittämisestä on tehokas sekä pitää kosteuden poissa.”
”Kaiken kaikkiaan olemme selvittäneet kattavasti niitä rakenteellisia syitä, kuten hulevesien valumareittejä, jotka ovat aiheuttaneet kosteutta tilaan. Olemme myös saaneet korjattua näitä rakenteellisia seikkoja, sekä toisaalta kehittäneet uusia ratkaisuja hyvän tilanteen ylläpitämiseksi”, Lind summaa.
Hoitokunnan tavoitteena on saada Delwigin kunnostustyöt valmiiksi keväällä 2026 ja toivottaa juuri käynnistyneessä konseptihaussa valittava uusi toimija tervetulleeksi vappuna 2026.
Lue lisää konseptihausta ja ravintola Walhallasta painamalla tätä linkkiä.
Teksti: Jaakko Koljonen/SLHK
