Ehrensvärd-seura tekee tunnetuksi Suomenlinnan historiaa

1920-luvun alkaessa Suomi oli toipumassa sisällissodasta ja maan jälleenrakennus oli alkanut. Suomenlinnan käytön ja tulevaisuuden suhteen tehtiin erilaisia suunnitelmia. Linnoitukseen suunniteltiin jopa teollisuustoimintaa.

Ryhmä ihmisiä havahtui linnoituksen historialliseen merkitykseen ja päätti alkaa edistää Suomenlinnan suojelua. Tätä tarkoitusta varten perustettiin Ehrensvärd-seura vuonna 1921. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli apteekkari Edward Stigzelius.

Sata vuotta perustamisensa jälkeen Ehrensvärd-seura on linnoituksen merkittävimpiä matkailualan toimijoita. Seuralla on kesäkaudella lähes 60 työntekijää, jotka palvelevat Suomenlinnan kävijöitä eri puolilla linnoitusta.

Ehrensvärd-seura on tarjonnut palveluita 1920-luvun lopusta lähtien

Kahvila Piper rakennettin Piperin puistoon vuonna 1928. Kahvila Piper on edelleen avoinna kesäisin ja sen terassilta avautuu upea maisema Suomenlahdelle.

Pari vuotta myöhemmin seura avasi Ehrensvärd-museon Komendantintaloksi kutsuttuun rakennukseen.

Suuren linnanpihan laidalla olevassa rakennuksessa on tanssittu, pelattu korttia, tehty piirustuksia ja tutkittu historiaa. Kaksikerroksisen vaalean kivitalon ensimmäinen isäntä oli Suomenlinnan linnoitustöitä johtanut Augustin Ehrensvärd.

Ehrensvärd-museossa on rokokootyylisiä huonekaluja, vanhoja muotokuvia, laivojen pienoismalleja. Ehrensvärd-seuran kehityspäällikön Carita Wilenius-Rantalan mukaan vastaavia kotimuseoita ei ole Suomessa paljoa.

– Ehrensvärd-museo on viehättävä pieni interiöörimuseo. Siellä ikään kuin tupsahtaa vanhaan maailmaan.

Wilenius-Rantalan suosikkiesine museossa on rokokoo-tyylinen kello, joka on koristeltu pienillä linnuilla.

– Kellon voi vieläkin vetää käyntiin, jos haluaa, Wilenius-Rantala kertoo.

Ehrensvärd-museo on avoinna kesäkaudella.

Suomenlinna-museo kertoo linnoituksen historiasta

Nykyisin Ehrensvärd-seura vastaa myös Suomenlinna-museon toiminnasta. Suomenlinna-museoon tutustumalla saa hyvän käsityksen linnoituksen vaiheista ja sen merkityksestä osana Suomen ja Euroopan historiaa.

Museo kertoo myös Suomenlinnassa tehdystä restaurointityöstä ja linnoituksen luonnosta. Yläkerrassa on vaihtuvien näyttelyiden tila.

– Vaihtuvat näyttelyt tuovat linnoitukseen aina uuden näkökulman, Wilenius-Rantala sanoo.

Suomenlinna-museoon voi tutustua ympäri vuoden.

Palveluillaan Ehrensvärd-seura jatkaa 100-vuotta sitten alkanutta työtään Suomenlinnan ja sen historian tunnetuksi tekemiseksi. Samalla Wilenius-Rantala muistuttaa, että Suomenlinna ei ole vain museokohde vaan elävä ympäristö, jossa tehdään työtä ja asutaan edelleen. Ja siitä Suomenlinnan ainutlaatuisuus juuri syntyy.

Siirry Ehrensvärd-seuran verkkosivuille.

Kaikki uutiset