Suuri linnanpiha
Suomenlinnan perustajan Augustin Ehrensvärdin suunnittelema Suuri linnanpiha oli valmistuessaan 1760-luvulla koko linnoituksen pääaukio ja hallinnollinen keskus. Linnanpihaa reunustivat mm. linnoituksen komendanttien virka-asuntona toiminut Komendantintalo ja päävartio. Lue lisää Ehrensvärdistä.
Hallinnollisen keskuksen asemaa haluttiin korostaa myös arkkitehtonisin keinoin. Rakennusten sijoittelu ja aukion kaarevat julkisivut saivat aikaan valeperspektiivin, joka lisäsi aukion juhlavuutta ja suuruutta.
Ehrensvärdin hauta
Aukion keskellä on Augustin Ehrensvärdin hauta, jolla olevan näyttävän muistomerkin luonnosteli Ruotsin kuningas Kustaa III ja viimeisteli Ehrensvärdin poika Carl August yhdessä Johan Tobias Sergelin kanssa.
Ehrensvärd kuoli vuonna 1772, mutta hän oli 10 vuoden ajan väliaikaisesti haudattuna muualle odottamassa Viaporin haudan valmistumista. Lopulliseen asuunsa hautamuistomerkki valmistui vasta hieman ennen Ruotsin vallan loppua 1800-luvun alussa.
Museo ja asuintaloja
Suuri linnanpiha vaurioitui pahoin Krimin sodan pommituksessa vuonna 1855, mutta on yhä vaikuttava näky. Ehrensvärdin haudan lisäksi aukiolla on nykyään entisessä Komendantintalossa sijaitseva Ehrensvärd-museo sekä asuintaloja.
Suurelle linnanpihalle on päälaiturilta matkaa noin kilometri. Vesibussi liikennöi kesäkaudella Tykistölahden laituriin, josta on matkaa noin 200 metriä.
